Blog

Hullunkuriset kunnat

Suomen Kuvalehti 42 19.10.2012

Mikään inhimillinen ei ole vierasta, kun suomalaiset kuntapäättäjät riitelevät ja rötöstelevät.

Teksti Leena Sharma

Joensuun kaupunginvaltuuston kokoukset järjestetään kaupunginteatterin suuressa salissa. Maaliskuun 26. päivänä draama näyteltiin kuitenkin salin ulkopuolella: poliisi otti kokouksen päätyttyä kiinni kaupunginvaltuutettu Jouko Kärnän ja vei hänet kuulusteltavaksi epäiltynä rekisterimerkintärikoksesta.

Kärnä kertoi myöhemmin, että poliisit odottivat häntä ”käsi pistoolin perällä”. Tapahtumaa vierestä seuranneen silminnäkijän mukaan poliisien kädet eivät olleet lähelläkään pistoolinperää, ja kiinniotto tapahtui varsin herrasmiesmäisesti. Kärnä syytti poliisia ja tutkinnanjohtajaa myös poliittisesta pidätyksestä.

Jouko Kärnä on värikäs persoona, jonka tempaukset naurattavat, kun niitä seuraa matkan päästä. Joensuun valtuustossa miehen ystävät ovat kuitenkin vähissä: hänen toimintaansa kuvataan turhauttavaksi, uuvuttavaksi, raivostuttavaksi, halvaannuttavaksi.

Kärnä valittiin valtuustoon vuonna 2008 perussuomalaisten listoilta, mutta hän jätti ryhmän saman tien, siirtyi ensin sitoutumattomaksi ja sitten vapauspuolueeseen. Neljän vuoden ajan hän on käynyt valtuustossa väsytystaistelua, äänestyttänyt kaikesta, laatinut valtavan määrän valituksia ja toisen mokoman aloitteita.

Kärnän vaatimuksesta jokaisessa kokouksessa äänestetään pöytäkirjan tarkastajista. Hän esittää lähes kaikkiin vapautuviin luottamustehtäviin itseään. Kun Joensuun uudelle kaupunginjohtajalle ojennettiin kukat valtuuston kokouksen alussa, Kärnä jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

Miehen motiiveista ei kukaan oikein ole perillä: joidenkin mielestä Kärnä tekee kiusaa, joidenkin mielestä hän pitää itseään ristiretkeläisenä.

Suomalaiset muistavat yhä, kuinka vahtimestarit kantoivat SMP:n kansanedustajan Veikko Vennamon ulos eduskunnan istuntosalista toukokuussa 1974. Vennamolle oli langetettu kahden viikon työskentelykielto. Hän oli jatkanut luvatonta puheenvuoroa niin kauan, että puhemies oli joutunut keskeyttämään istunnon.

Tällaista temppuilua nähdään harvemmin valtakunnanpolitiikassa, mutta paikallistasolla kaikki on mahdollista. Jouko Kärnän hengenheimolaisia löytyy muistakin valtuustoista.

Esimerkiksi Kouvolan ja Lahden välissä sijaitsevassa Iitin kunnassa on jo pitkään vaikuttanut vasemmistoliittolainen valtuutettu Hannu Suhonen, joka myös kerran kannettiin poliisivoimin tuolissaan ulos valtuuston kokouksesta. Vennamon tavoin Suhonen kieltäytyi noudattamasta puheenjohtajan kehotusta lopettaa puhetulvansa. Hän on hankkinut porttikiellon kaikkiin iittiläisiin baareihin, koska aiheuttaa häiriötilanteita loputtomalla politiikan vänkäämisellään.

Myös iittiläiset valtuutetut ovat kuvailleet Suhosen käytöstä kuntademokratiaa halvaannuttavaksi.

Mutta toisinaan yhden miehen sota saa urheita piirteitä.

Liperiläisen varavaltuutetun Urpo Airaksisen nettisivustosta on taisteltu Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa ja Itä-Suomen hovioikeudessa. Liperin kunnan vaatimus sivuston sulkemisesta tyrmättiin molemmissa oikeusasteissa.

Keskustan valtuustoryhmästä erotetulla Airaksisella on vastassaan kunnanjohtaja, kunnankamreeri, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja.

Evp. majuri Airaksisen mukaan sivujen tarkoitus on palvella kansalaisia ja paljastaa Liperin kuntaorganisaation korruptio, julkaista tietoa, jonka Liperin valtaeliitti haluaa salata. Sivuston kieli on räikeää ja usein vähintäänkin loukkaavan rajamailla. Käräjäoikeuden linjaamalla päätöksellä kyse on kuitenkin tärkeästä yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Liperin kunta ei tyydy päätökseen, vaan jatkaa Daavid ja Goljat -taisteluaan. Se on hakenut valitusoikeutta korkeimmasta oikeudesta.

Yksinäisiä ristiretkeläisiä tulee ja menee, mutta entäpä, jos kunnassa on meneillään kaikkien sota kaikkia vastaan?

Nelostien tuntumassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjärvi kilpailee Suomen riitaisimman kunnan tittelistä. Vajaan kuuden tuhannen asukkaan kaupungin poliittiset sotkut ovat niin moninaiset, että niiden ymmärtämiseen tarvittaisiin machiavellilaista mieltä ja syventävät opinnot psykologiasta, valtio-opista ja taloustieteistä.

Pyhäjärvellä on riidelty kaikesta mahdollisesta, jopa kaupungin keskustaan pystytetystä hiihtäjä Helena Takalon alastonpatsaasta.

Lehtiotsikot parilta viime vuodelta ovat paljonpuhuvia:

”Pyhäjärven valtuustossa paloi pinna. Pyhäjärven valtuusto muuttui varjokokoukseksi. Pyhäjärven johtamiskriisi kärjistyy. Pyhäjärven poliittinen myrsky hajotti valtuustoryhmän. Pyhäjärvi erotti puheenjohtajan. Lähestyvät kuntavaalit repivät Pyhäjärven kahtia.”

Mutta Pyhäjärvi ei ole pelkkä kuntakartan kuriositeetti. Kiistojen ytimessä on mitä ajankohtaisin sisäpoliittinen kysymys: missä määrin kunnan pitäisi saada säilyttää itsenäisyytensä?

Pyhäjärven päättäjät neuvottelivat neliapilakuntaliitoksesta Haapajärven, Kärsä­mäen ja Reisjärven kanssa vuonna 2007. Kaupungissa kyti kuitenkin vahva kapinahenki, syntyi itsenäisyyden puolesta taistellut Pro Pyhäjärvi -liike. Se keräsi yli 2 000 nimeä adressiin, jolla vaadittiin liitoksesta neuvoa-antavaa kansanäänestystä.

Kaupunginhallituksen tuolloinen puheenjohtaja Paavo Leskinen (kesk) kannatti neliapilaa. Hän sai kaupunkilaisten vihat niskoilleen: Leskistä verrattiin majuri Quislingiin, kansallissosialistisen Saksan miehittämän Norjan nukkehallituksen johtajaan. Myös Leskinen sattui olemaan sotilasarvoltaan majuri. Hänelle lähetettiin pre paid -liittymien kautta tappouhkauksia, ja netin keskustelupalstoilla uhkailtiin kesämökin polttamisella.

Kaupunginvaltuusto päätti olla järjestämättä kansanäänestystä ja hyväksyi kuntaliitoksen äänin 17–10. Hanke kaatui vasta, kun Reisjärven ja Kärsämäen valtuutetut torjuivat sen.

Matka Pyhäjärveltä Kärsämäelle, 38 kilometriä, taittuu yksitoikkoisessa suomaisemassa.

Kärsämäen riidoissa ei sen sijaan ole mitään yksitoikkoista, ne tarjoavat kiehtovaa tutkimusmateriaalia suomalaisesta kuntatodellisuudesta. Ongelmat ovat kyteneet pinnan alla pitkään, mutta varsinaisesti tilanne räjähti käsiin, kun tilintarkastaja Pentti Malinen pyysi nähtäväkseen kunnan teettämän, 9 000 euroa maksaneen työilmapiiritutkimuksen. Kunnan johto ilmoitti, että tutkimus oli tuhottu henkilötietojen ja intimiteettisuojan turvaamiseksi.

Koska asiakirjaa ei löytynyt, tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta kieltäytyivät myöntämästä kunnan johdolle vastuuvapautta. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin heinäkuussa myöntää vastuuvapauden äänin 14–7. Oulun hallinto-oikeus pohtii parhaillaan, oliko päätös lainmukainen.

Samassa heinäkuisessa kokouksessa nousi ylimääräisenä asiana esiin tilintarkastaja Malisen erottaminen. Kokouksessa luettiin ääneen muistio, jossa ilmaistiin epäluottamus tilintarkastajaa kohtaan. Yleisradion saamien tietojen mukaan sen olivat allekirjoittaneet muun muassa Kärsämäen kunnanjohtaja Riitta Hokkanen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hanna Karsikas. Kokouksen jälkeen muistio määrättiin salaiseksi.

Syyskuussa Kärsämäen valtuusto käsitteli tilintarkastajan erottamista suljettujen ovien takana, vaikka valtuustojen kokoukset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Kokouksesta tihkuneiden tietojen mukaan erottamisasiassa päädyttiin etenemään sääntöjen mukaisesti eli se on nyt tarkastuslautakunnan käsissä.

Kaupunginjohtaja Riitta Hokkanen suostui tapaamaan Suomen Kuvalehden toimittajan Kärsämäen kunnantalolla.

Tilintarkastaja syyttää kunnan johtoa laiminlyönneistä, rikkomuksista ja asioiden salailusta, miten vastaatte?

”Minulla ei ole tuohon mitään vastattavaa.”

Miksi tilintarkastaja halutaan erottaa?

”Meillä on valtuustossa ollut esillä muistio, joka on siellä luettu. Se on myös kirjattu meille tänne valtuuston pöytäkirjaan, mutta se on esilläolon jälkeen julkisuusasiakirjojen julkisuuslain mukaan, 23 pykälä kohdat 17 ja 20, julistettu salaiseksi. Tietenkin jos asia tulee salassapidättäväksi asiakirjaksi julkisuuslain kautta niin sen asian sisällöstähän se johtuu tietenkin.”

Anteeksi?

”Niin.”

Jos muistio on luettu julkisesti valtuustossa, miksi se on muutettu jälkikäteen salaiseksi?

”Se voi olla myöskin, että se prosessi, jossa asia on kulkenut, ei ole vielä saavuttanut tulkintapaikkaansa. Voihan se olla niin.”

Mitä tulkintapaikkaa?

”Esimerkiksi tätä meidän virastoa joka katsoo, minkälainen asia on.”

Teillä on täällä vetämässä oikeusprosesseja, salaisiksi julistettuja asiakirjoja ja kokouksia. Onko kunnan hallintokulttuurissa jotain ongelmia?

”Ei ole. Siis normaalissa menettelyssä, jos ajatellaan, meillä tehdään päätöksiä ja luottamuselimet käsittelevät niitä. Silloin kun asia on sen luonteinen, että se omaa lainsäädännön vaatimuksen, silloin se menee salaiseksi.”

Miksi työilmapiiritutkimus tuhottiin?

”Asiakirjoilla on hävittämisaikataulunsa.”

Useampi henkilö pyysi sitä nähtäväksi, muun muassa tilintarkastaja Pentti Malinen ja kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Aimo Remes (ps). Mikseivät he sitä saaneet?

”Hallituksen puheenjohtaja on vastannut molemmille heille mitenkä asiassa on menetelty ja miten menetellään.”

Aimo Remes on sitä mieltä, että täällä kunnantoimistossa on poikkeuksellisen paljon sairauslomia ja tulehtunut ilmapiiri, ja että se olisi ehkä käynyt ilmi myös tuhotusta työilmapiiritutkimuksessa. Mitä vastaatte?

”Meillä on tehty kahden viimeisen vuoden aikana neljä työilmapiirin liittyvää selvitystä, missään niissä ei ole ollut mitään erityistä. Meillä on näiden asioiden selvittämisessä aivan normaalit käytänteet ja jatkotoimenpiteet.”

Onko teillä poikkeuksellisen paljon sairauslomia?

”Nämä lakisääteiset poissaolot, joita syntyy itse kullekin sairauksista, perhevapaista ynnä muista, niin minkäs niille kukaan työnantaja voi, jos ne eivät ole työnantajalähtöisesti ennaltaehkäistäviä. Miten todennetaan, että pidempiaikainen poissaolo on työnantajalähtöinen?”

Tyytymättömyys kaupunginjohtajaan ei ole suomalaissa kunnissa mitenkään poikkeuksellista, ja erilaisia väärinkäytösepäilyjä nousee säännöllisesti esiin.

Kaustisella on nostettu syytteet yhdeksää entisen kunnanhallituksen jäsentä sekä talousjohtajaa vastaan virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syytteet liittyvät konkurssiin ajautuneeseen Kaustisen kansanmusiikkisäätiöön: kunnanhallitus pani vuonna 2007 täytäntöön Kansanmusiikkisäätiön lainoille osoitetun 400 000 euron takauksen, vaikka kaikki valtuuston asettamat ehdot eivät täyttyneet. Esitutkinnan mukaan pantiksi hyväksyttiin siihen kelpaamaton kansantaidekokoelma.

Raskaimmat syytteet sai kunnanjohtaja Arto Alpia, jota epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä petoksesta. Kaikki oikeuteen haastetut ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Kemijärven kaupunginjohtajaa Olli-Pekka Salmista puolestaan on kuritettu kirjallisella varoituksella ja erottamiseen tähtäävällä valtuustoaloitteella. Hänen tekstiviestittelynsäkin on ollut poliisin tutkittavana.

Kirjallisen varoituksen Salminen sai aikanaan virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä Pietarin-matkalla. Myös hänen tapaansa käyttää kaupungin luottokorttia on selvitetty.

Viime jouluaattona Salminen lähetti tekstiviestin kaupunginhallituksen silloiselle puheenjohtajalle. Viesti sisälsi syyttäjän mukaan halventavia nimityksiä, mutta Salminen ei saanut syytettä laittomasta uhkauksesta tai kunnianloukkauksesta. Hän kertoi kuulusteluissa nauttineensa ennen viestien lähettämistä ”kolme tai neljä punaviiniglögiä”.

Salmisen erottamiseen pyrkivä hanke torppaantui heinäkuussa Kemijärven valtuustossa äänin 19–15.

Pyhäjärvellä kaupunginjohtaja on vaihtunut tiheään tahtiin, kahdeksan viime vuoden aikana kuusi henkilöä on lyönyt pillit pussiin. Kenties heille kaikille on tarjoutunut haastavampi työ – tai kenties eroilla on jotain tekemistä kaupungin ilmapiirin kanssa.

Kun Pyhäjärven valtuuston siunaama kuntaliitos vuonna 2007 kariutui, Pyhäjärvi muodosti Kärsämäen, Haapajärven ja Reisjärven kanssa peruspalvelukuntayhtymä Selänteen. Sanahirviö peruspalvelukuntayhtymä tarkoittaa organisaatiota, joka järjestää siihen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Selänteeseen on siirretty myös ympäristöpalveluita ja taloushallintoa.

Viime kuntavaaleissa Pyhäjärven valtuuston voimasuhteet kääntyivät päälaelleen. Uuden valtuuston enemmistö kannatti itsenäistä kuntaa ja halusi eroon myös Selänteestä, jota pidettiin kuntaliitosmiesten uutena juonena tuhota kaupungin itsenäisyys.

Sen jälkeen Pyhäjärven riidat ovat riistäytyneet käsistä. Selänteen kannattajat, heidän joukossaan valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, yrittivät erottaa kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallitusta kesällä 2011. Saman vuoden heinäkuussa keskustan joukot repesivät kahtia, Tikanmäki ja neljä muuta valtuutettua perustivat oman keskustaryhmän.

Joulukuussa 2011 valtuusto teki kahdessa perättäisessä kokouksessa kaksi päinvastaista päätöstä. Kaupunginhallituksen aloitteesta järjestetyssä kokouksessa hyväksyttiin ero Selänteestä äänin 19–3. Tikanmäen koolle kutsumassa kokouksessa puolestaan päätettiin, ettei Pyhäjärvi eroa Selänteestä.

Tämän vuoden helmikuussa valtuusto syrjäytti Tikanmäen puheenjohtajan paikalta. Päätöksen kunniaksi, tai siitä pöyristyneenä, valtuustosalissa 30 vuotta palvellut seinäkello rojahti lattialle. Oulun hallinto-oikeus tuomitsi päätöksen laittomaksi, ja Tikanmäki palasi heiluttelemaan valtuustonuijaa syyskuun lopussa.

Oulun hallinto-oikeus ei sen sijaan ole vielä ehtinyt ratkaista Selänne-sotkua, eli sitä onko Pyhäjärvi eronnut Selänteestä oikeasti vai leikisti. Päätöstä odotetaan loppuvuodesta.

Vaikka eropäätös jäisi voimaan, valtio voi silti pakottaa Pyhäjärven pysymään Selänteessä. Yksittäinen kunta voidaan pitää kuntayhtymässä pakolla, jos sen irtaantuminen vaarantaa peruspalvelujen toteutumisen.

Pyhäjärveläisiä tällainen ylhäältä päin sanelu kismittää. Heillä on paljon vihaisia kysymyksiä:

Onko kunnilla Suomessa enää itsemääräämisoikeutta? Miksi taloutensa hyvin hoitanut Pyhäjärvi yritetään liittää suossa rämpiviin kriisikuntiin, joiden kanssa sillä ei ole henkistä tai kulttuurista yhteyttä? Viekö liitoksen suurin kunta Haapajärvi Pyhäjärveltä tuhkatkin pesästä – kaupungilla huhutaan, että haapajärveläiset vaativat nelostietäkin rakennettavaksi uudelleen niin, että se koukkaa jatkossa heidän kauttaan ja jättää Pyhäjärven katveeseen?

Selänteen ystävät puolestaan sanovat, että kuntayhtymä toimii hyvin, palvelut ovat parantuneet. Mukana pysyminen on paras tae sille, että Pyhäjärvi välttää kuntaliitoksen ja pysyy itsenäisenä. Vaikutusvaltaa ja vetovastuutakin yhtymässä olisi tarjolla, mutta Pyhärvi on itse heikentänyt asemaansa jatkuvalla venkoilulla.

Viikon päästä järjestettäviin kuntavaaleihin Pyhäjärven keskusta lähtee yhdellä listalla. Sopu syntyi rankan väännön jälkeen ja vasta kun paikalle oli hälytetty tyrnäväläinen kansanedustaja, entinen hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli. Kiista ratkaistiin niin, että keskustan ehdokkaat kertovat äänestäjille selvästi, ovatko Selänteen puolesta vai vastaan.

Kaikki ehdokkaat ovat luvanneet, että vaalien jälkeen riitely loppuu ja kuntalaisten tahtoa noudatetaan. Mitä todennäköisimmin Selänne kuitenkin jakaa valtuuston kahtia myös ensi kaudella.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Yksi asia pyhäjärveläisiä yhdistää: Higgsin hiukkanen!

Pyhäjärvi on noussut ykkösvaihtoehdoksi – itse asiassa se on ainoa jäljellä oleva ehdokas – suuren eurooppalaisen hiukkasilmaisimen sijoituspaikaksi. Kaupunki sijaitsee oikealla etäisyydellä Cernistä, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta, ja sillä olisi tarjota sopiva tila kupari- ja sinkkikaivoksessa.

Laguna-nimistä fysiikan perustutkimuslaitosta voitaisiin käyttää heinäkuussa 2012 löydetyn Higgsin hiukkasen ominaisuuk­sien tutkimiseen. Se toisi Pyhäjärvelle satoja työpaikkoja. Kuntapäättäjien fantasioissa Pyhäjärvi saa hiukkastutkimuslaboratorion. Ja kaivoksesta löydetään vielä uusia malmivarantojakin. Ehkä sotakirveet voidaan silloin vihdoin haudata.

Riiteleminen, uhkailu, taloussotkut ja tutkintapyynnöt eivät ole vain pikkupaikkakuntien, tai tietyn puolueen johtamien kuntien, erityispiirre. Myös etelän suurissa kaupungeissa osataan.

Kun vaa’ankieliasemassa olleet vihreät torppasivat Helsingin kaupunginhallituksessa Guggenheim-museohankkeen, sitä epäiltiin kostoksi kokoomukselle. Sosiaalidemokraattien ehdokas Ritva Viljanen oli vain viikkoa aiemmin peitonnut kokoomuksen äänillä vihreiden ehdokkaan Tuija Braxin Helsingin apulaiskaupunginjohtajavaalissa.

Koston kierre saattaa ulottua vieläkin pidemmälle: kokoomus äänesti Viljasta, koska vihreät eivät tukeneet vuonna 2011 kokoomuksen Laura Rätyä sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi, vaan asettivat ehdolle Minerva Krohnin.

Vantaan entistä kaupunginjohtajaa Jukka Peltomäkeä (sd) epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Runsas vuosi sitten alkanut rikostutkinta on laajentunut, ja epäiltyinä on myös useita muita henkilöitä.

Tapaus sai alkunsa viime vuonna, kun Helsingin Sanomat kertoi Peltomäen asuneen markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla vantaalaisen arkkitehtitoimiston omistajan asunnossa. Toimisto oli saanut Vantaalta useita urakoita.

Turussa puolestaan on riidelty vuosikausia maanalaisesta parkkihallista. Kauppatorin alle rakennettavaa parkkihallia kannattavat kokoomus ja valtaosa demareista, sitä vastustavat vihreät ja enemmistö vasemmistoliitosta.

Kesäkuussa Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kauppatorin kaavamuutoksen vain yhden äänen enemmistöllä 34–33. Edellinen kaavapäätös kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Uudesta esityksestä jätettiin välittömästi Turun hallinto-oikeuteen kahdeksan valitusta.

Loputon valitustehtailu näyttäisi olevan suomalaisen kuntapolitiikan erityispiirre.

Jo yksi ihminen, jolla riittää tarmoa ja intoa, voi tehdä uskomattoman määrän valituksia. Joensuussa valtuutettu Jouko Kärnä on tällainen ihminen.

Valtuustokumppaneiden mielestä Kärnä haaskaa virkamiesten, ohuen keskushallinnon, työpanosta älyttömyyksiin. Esimerkiksi kaupungin lakimiehen työajasta kuluu suhteettoman paljon siihen, että hän joutuu kirjoittamaan vastineita Kärnän valituksiin.

Demokratialla on hintansa. Valtuustoilla ei juuri ole keinoja rajoittaa Kärnän tavoin toimivien valtuutettujen touhuja – eikä niitä oikeastaan pidäkään olla.

Niin repivältä kuin Kärnän toiminta vaikuttaa, riittävä määrä kaupunkilaisia on hänet valtuustoon nostanut. Verkkokeskusteluiden perusteella Kärnään kanavoituu aimo annos vanhaa kunnon herravihaa. Hänet nähdään köyhän kansan puolustajana, valtaeliitin metkujen ja suhmuroinnin paljastajana, ainoana joka uskaltaa lyödä kapuloita järjestelmän rattaisiin.

Kun Kärnä pidätettiin maaliskuussa valtuuston kokouksen jälkeen, miehen tukijoiden mielestä kyseessä oli demarien ja keskustan junailema manööveri.

Kiinniotto liittyi hänen asuinpaikastaan nousseisiin kiistoihin, joita on – luonnollisesti – ratkottu hallinto-oikeudessa asti. Kärnä asui aiemmin Ilomantsissa mutta siirsi ennen vuoden 2008 kuntavaaleja kirjansa huonokuntoiseen taloon Enossa ja pääsi sillä tavoin ehdolle Joensuun valtuustoon.

Asumisjärjestely herätti epäilyjä, mutta hallinto-oikeus siunasi asuinpaikkapäätöksen ja totesi Kärnän joensuulaiseksi. Maaliskuisesta pidätyksestäkään ei seurannut mitään: syyttäjä jätti nostamatta syytteen rekisterimerkintärikoksesta.

”Jokke on aika kettu, oikee sissien sissi. Ei se poika tuuperru jonkun isokenkäisen tölväisyihin”, kirjoittaa keskustelija Iltalehden sivuilla.

Toinen puolestaan arvioi näin:

”Kärnän toimet valtuutettuna eivät ehkä ole kaikkien mieleen. Ne ovat kuitenkin vaikeuttaneet/hidastaneet muutamien lättäjalkaisten kumileimasimien kabinettisopimusten läpimenoa ilman kunnollista keskustelua. Samoin on ollut laita niissä toimihenkilövalinnoissa, ettei jokaista toimea miehitetä meidän joo joo -miehillä/naisilla ilman kunnollista keskustelua ehdokkaista ja heidän kytköksistään taustapiruihin esim. paikalliseen liike-elämään.”

Sitkeinkin sissi väsyy kuitenkin lopulta, tai viholliset yksinkertaisesti valtaavat hänen elintilansa.

Ensi viikon kuntavaaleissa Kärnä ei ole ehdolla. Joensuulaisten poliitikoiden mukaan hän kiersi ennen ehdokaslistojen jättämistä useissa puolueissa ja yritti päästä niihin sisään, mutta aikeet tyrmättiin. Maine oli kiirinyt; kukaan ei enää halunnut ikuista vastarannan kiiskeä riveihinsä. SK

 

This Post Has 0 Comments

Leave A Reply





Comment Spam Blocking by WP-SpamShield