Blog

Huumeiden haittoihin satoja miljoonia

Huumeet: Päihdehuollon kustannukset ovat kasvaneet liki 80 prosentilla.

Saija Kauhanen Etelä-Suomen Sanomat

Huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain satojen miljoonien eurojen haittakustannukset. Huumeiden haitat nousivat noin 390 miljoonaan euroon vuonna 2011. Edellisvuoteen verrattuna kasvua on yli kymmenen prosenttia. Nousu on ollut tasaista vuodesta 2007.
Luvut ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Päihdetilastollisesta vuosikirjasta 2013.
Eniten ovat nousseet sosiaalihuollon kustannukset, jossa kasvu on ollut reippainta päihdehuollossa. Päihdehuollon haittakulut lisääntyivät edellisvuodesta liki 80 prosentilla 43 miljoonaan. Kuluissa ovat mukana A-klinikat, nuorisoasemat, terveysneuvontapisteet ja päihde-ehtoinen sairaalahoito sekä katkaisu-
ja kuntoutuslaitokset ja asumispalvelut.
Osaltaan kustannusten nousua selittää vuonna 2010 käyttöön otettu uusi päihdetapauslaskenta,
selventää THL:n erikoissuunnittelija Tuomo Varis.
–Toki siellä on myös paljon todellista kustannusten nousua. Myös huumeiden käyttöön liittyvien
toimeentulotuen ja lastensuojelun kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Päihdehuolto on kuntien lakisääteinen tehtävä, ja suurin osa huumeiden käytön kustannuksista kaatuu kuntien niskaan. Kuntaliiton päihde- ja mielenterveyspalveluista vastaava erityisasiantuntija Ellen Vogt ei pidä tilannetta kuitenkaan vaikeana.
–Terveydenhuollon päihdepohjaiset käynnit ovat lisääntyneet, mutta kunnista ei ole tullut viestiä tilanteen kriisiytymisestä. Toisaalta kustannusten laskeminen ei ole yksinkertainen asia. Vogt muistuttaa, että päihdehuollon rakenteet ovat murroksessa: on siirrytty erilaisiin palveluihin ja yhdistetty toimintaa
mielenterveyspalvelujen kanssa. Uudet toiminnat saattavat aiheuttaa aluksi lisäkuluja.
–Sosiaalihuollon kustannusten nousu voi olla merkki siitä, että uudenlaisia asumispalveluja on otettu kunnissa aktiivisesti käyttöön. Kunnat järjestävät päihdepalvelut hyvin vaihtelevasti. Osa järjestää kaiken itse, osa ostaa palvelut ulkopuolelta.
–Yleinen suuntaus on, että kuntoutusta ollaan heikentämässä. Monet pienet kunnat ovat jopa lisänneet kuntoutusta ja isot vähentäneet, Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Sainio sanoo. Sainio pitää laitoskuntoutuksen alasajoa valitettavana, sillä avokuntoutus ei toimi kaikille. Hän harmittelee myös ennaltaehkäisevien toimien vähentämistä.
–Mitä tekee ihminen, joka on käyttänyt päivästään 24 tuntia etsiäkseen huumeita, jäädessään entisiin ympyröihin? Toisinaan huumeidenkäyttäjä on vain revittävä omasta ympäristöstään irti.

Käyttäjille ei uutta pakkohoitoa
Saija Kauhanen Vuodesta 2010 asti valmistelussa ollut uusi itsemääräämisoikeuslaki ei ole tuomassa uutta huumeidenkäyttäjien pakkohoitomahdollisuuksiin. Näin toteaa asiakkaan itsemääräämisoikeus  työryhmään kuulunut sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä.
–Lakia voidaan soveltaa vain sellaisissa tilanteissa, joissa huumeidenkäyttäjä hakeutuu terveyskeskukseen tai sairaalaan hoidettavaksi. Laki sisältää esimerkiksi päihdeäitien pakkohoidon. Ristiriitaisia tunteita herättäneen lain on tarkoitus tulla voimaan marraskuun alussa. Suomessa huumeidenkäyttäjää ei voi viedä tahdonvastaiseen hoitoon, ellei hän vaaranna vakavasti terveyttään tai ole väkivaltainen. Käytännössä pakkohoitoa käytetään äärimmäisen harvoin. Huumeidenkäyttäjien tahdonvastaista hoitoa ei myöskään tilastoida, sillä psykiatrinen erikoissairaanhoito ei erottele päihdediagnooseja. Pakkohoitoon johtavat vain äärimmäisen vakavat tilanteet, toteaa erikoistutkija Kristiina Kuussaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
–Päihdepsykoosit ja sekavuustilat, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Huumeongelmaisille ei ole riittävästi hoitopaikkoja. Kuussaari hämmästeleekin, mihin huumeongelmaiset pakkohoitopotilaat laitettaisiin. Hoitoketjun toimivuus on myös huumeidenkäyttäjien kohdalla
kysymysmerkki.
–Jos ihmiseltä otetaan hetkeksi itsemääräämisoikeus pois, pitäisi hoitoketjun tuloksista olla sataprosenttinen varmuus. Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Sainio ei ole suoraan pakkohoidon kannalla.
–Ratkaisevaa on usein oma halukkuus tervehtyä.

Opioidit suurin ongelma
■ Huumesairauksiin liittyviä erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä oli lähes 80 000 vuonna 2012.
■ Huumeasiakkaiden määrä terveydenhuollossa on noussut vuosittain noin viisi prosenttia.
■ Enemmistö huumeasiakkaista on miehiä. Kaksi kolmasosaa asiakkaista on 20–35-vuotiaita.
■ Lähes 80 prosentilla huumehoidon asiakkaista oli opioidien ongelmakäyttöä.
Lähteet: Päihdetilastollinen vuosikirja 2013 (THL)

This Post Has 0 Comments

Leave A Reply





Comment Spam Blocking by WP-SpamShield