Suomeen aiotaan ostaa uusia junia Sveitsistä. Suomessa ei junia näet enää tehdä, kun se tulee niin kalliiksi. Sveitsissä junanteko kannattaa, vaikka sveitsiläinen duunari ja johtaja tienaavat tuplasti sen, mitä suomalainen.

Kimmo Kemppainen kirjoitti Helsingin Sanomissa Sveitsistä. Sveitsihän on monessa asiassa hyvin kummallinen maa. Kirjoittaja mainitsi muutamia esimerkkejä.

Sveitsissä jaetaan posti edelleen kahdesti päivässä. Suomessa posti eli Itella suunnittelee sitä, että posti jaettaisiin kahdesti viikossa. Syynä ovat korkeat palkkakulut.

Suomessa ravintoloissa ei usein tarjoilla pöytiin mitään. Sellainen ei kannata, koska tarjoilu on kallista.

Sveitsissä tarjoillaan pöytään, koska Sveitsissä palkat ovat vain puolitoista kertaa suuremmat kuin Suomessa.

Sveitsissä on jatkuva työvoimapula, vaikka maahan muuttaa vuosittain 80 000 uutta siirtolaista. Jos Suomeen tulisi suhteessa yhtä paljon siirtolaisia, olisi meillä joka vuosi noin 50 000 uutta maahanmuuttajaa.

Sveitsissä on muutakin merkillistä.

Maantiedon oppikirjoista tiedämme, että maa on lähes kauttaaltaan vuoristoa. Se ei estä kukoistavan maatalouden harjoittamista.
Sveitsiläisistä juustoista voisi kuka tahansa olla kateellinen. Sveitsi maksaa myös tuottajilleen reilusti maataloustukea, jotta nämä pärjäisivät tuottaessaan kotimaista ruokaa. Sveitsiläinen elintarviketeollisuus on maailmankuulua ja toimii hyvin kansainvälisesti.

Suomessa on muotia haikailla Nato-jäsenyyden perään. Itse pääministeri Alex Stubb on sanonut, että Suomi ei ole täydellisesti läntisen arvoyhteisön jäsen ennen kuin on päässyt Natoon.

Stubbin säännön mukaan Sveitsi ei ole länsimaa. Sveitsi on ollut ikiajat liittoutumaton ja pysytteli  jopa toisen maailmansodan aikana puolueettomana. YK:hon se liittyi vasta tällä vuosituhannella, samaan aikaan Itä-Timorin kanssa.

Sveitsi ei silti ole mikään sotilaallinen tyhjiö. Sveitsiläisillä on hyvä armeija ja merkittävä sotateollisuus. Tarvittaessa miehet saadaan aseisiin alta aikayksikön, koska armeijan käyneillä miehillä on varustus kotonaan. Sveitsiä ei yllätetä noin vain.

Sveitsi on ääridemokratia. Lähes kaikki asiat ratkaistaan kansanäänestyksellä. Maa on niin demokraattinen, että sveitsiläiset eivät yleensä tiedä edes presidenttinsä nimeä.

Sveitsiläiset ovat tietenkin äärimmäisen konservatiivisia. Hyvä esimerkki on naisten äänioikeus. Sitä ei meinattu saada läpi millään, koska kansa sai päättää.

Kansa tarkoitti tietenkin miehiä. Loppujen lopuksi äijänköriläät taipuivat antamaan rouvilleen äänioikeuden myös valtion asioihin. Kodin asioistahan rouvat ovat päättäneet aina.

Tämä asia lieneekin yksi harvoista, joissa Sveitsi on ollut jäljessä meitä suomalaisia. Sen sijaan monessa muussa he ovat hevosenmitan edellä.
Sveitsiläiset tekevät kaiken, mitä tekevät, äärettömän hyvin. Priimaa pukkaa, vaikka hyvää yritetään tehdä. Homekoulujen rakentajat eivät Sveitsissä pärjää.

Sveitsi on toimiva, rikas ja äärettömän tylsä maa. Siellä ei tapahdu mitään odottamatonta, eihän Sveitsissä ole edes lakkoja. Kun suomalaiset vaikenevat kahdella kielellä, sveitsiläiset tekevät sen neljällä.

Tylsyydessä ja tavallisuudessa on myös hyvät puolensa.

Sveitsiläiset eivät aiheuta kenellekään harmia. Sveitsi ei sodi naapureitaan vastaan, ei värkkää kauppaboikotteja, ei rakentele ydinpommeja eikä häiriköi muutenkaan.

Kun muut melskaavat, sveitsiläiset jodlailevat muina miehinä ja soittelevat aikansa kuluksi alppitorviaan.

Totta, ei sellainen ole jännittävää. Hyvä puoli asiassa on se, että maailma pysyy sveitsiläisellä meiningillä sittenkin aika hyvin pystyssä.

Pitäisiköhän meidän ottaa mallia Sveitsistä mieluummin kuin jostakin muusta?

Vai olisiko se sittenkin jännitystä rakastaville suomalaisille liian tylsää?

Maaseudun Tulevaisuus