Blog

Onko Tilastokeskuksen työttömyysluvuissa tolkkua?

Kuten olen aiemmin vihjaillut, että myös suomessa tilastoja viilataan.

Taloussanomat 29.8.13

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste laski heinäkuussa ja työttömiä oli 183 000 eli 10 000 vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.

Työ- ja elinkeinoministeriö raportoi aivan päinvastaisesta kehityksestä. Sen mukaan työttömyys on vuodessa noussut 43 000 henkilöllä 319 000 työttömään työnhakijaan.

Tilastokeskuksen alhaiset luvut johtuvat sen laskentatavasta. Työttömiksi tilastoidaan henkilöt, jotka ovat aktiivisesti hakeneet työtä viimeisen neljän viikon aikana.

Antaako tämä mielestäsi oikean kuvan todellisuudesta? Onko Tilastokeskuksen laskentatavassa mitään järkeä, vai olisiko sen syytä muuttaa työttömyyden laskentaperusteitaan?

Vastauksia:

Pasi Sorjonen, Nordea: Luvut eivät ole johdonmukaisia

”Näin matalat työttömyysasteet ja trendin kääntyminen laskevaksi eivät ole johdonmukaisia muun talousdatan kanssa. Uskoakseni kysymys voi olla kahdesta asiasta. Joko tänä kesänä työmarkkinoille on tullut normaalia vähemmän väkeä tai kesän lukuihin sisältyy tavanomaista enemmän satunnaista vaihtelua. Molemmat vaihtoehdot (yhdessä tai erikseen) kykenevät selittämään sen, että työttömien ja työvoiman määrä sekä työttömyysaste ovat ’liian matalia’. Jos selitykset ovat oikeita, lukujen pitäisi palautua normaaleiksi viimeistään syyskuussa ja ehkä jo elokuussa. Se tarkoittaa työttömyysasteen kääntymistä uudelleen nousevalle trendille kohti 8,5 prosenttia vuoden lopulla.

Ei Tilastokeskuksen tarvitse muuttaa menetelmää, mutta sitä on ehkä mahdollista parantaa. Olkoonkin että esimerkiksi otoskoon kasvattaminen lisää kustannuksia. Menetelmän muuttaminen saisi aikaan sen, että uudet tilastot eivät olisi vertailukelpoisia vanhojen kanssa, ja sekin olisi ongelma.”

Pasi Kuoppamäki, Danske Bank: Harhainen kuva

”Jos katsoo vain ja ainoastaan Tilastokeskuksen raportoimaa työttömyysastetta, saa harhaisen kuvan siitä mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Yhdistettynä tilastokeskuksen lukuihin työllisyydestä, työvoimasta ja TEMin lukuihin työttömistä työnhakijoista kyseinen luku kuitenkin tarjoaa arvokasta tietoa.

Viimeisin luku kertoo siitä, että entistä harvempi oli vaivautunut hakemaan töitä ja olisi ollut niitä valmis vastaanottamaankin. Tilastokeskuksen laskema on myös ainoa kansainvälisesti vertailukelpoinen lukema, koska työttömyyskortistot eroavat merkittävästikin toisistaan.”

Olli Koski, SAK: Tällä hetkellä väärä kuva

”Tilastokeskuksen luvun hyvä puoli on, että se on vertailukelpoinen muihin maihin. Tällä hetkellä se yksinään antaa väärän kokonaiskuvan. Mutta en pidä sitä suurena syntinä, koska Tilastokeskus on kertonut täysin avoimesti tilastojensa taustat ja rajoitteet.”

Penna Urrila, EK: Polemiikkia aiemminkin

” Tilastokeskuksen kansainvälisesti vertailtavat tiedot työmarkkinoista ovat erittäin arvokkaita. Toki voidaan pohtia sitä, mikä laskentatapa antaisi ”intuitiivisimman” kuvan työmarkkinoiden tilanteesta – tulisiko esimerkiksi työnhaun vaikuttaa siihen, lasketaanko henkilö tilastoissa työttömäksi – mutta menetelmien valinta ei tältä osin ole kotimainen kysymys.

Vaikka uusimmat tiedot voivat kuulostaa erikoisilta, Tilastokeskuksenkin lukujen mukaan työllisyys on alentunut selvästi (yli 40 000 hengellä edellisvuodesta) samalla kun myös työttömien määrä on laskenut. Työvoiman ulkopuolisten määrä on siis kasvanut paljon. Työllisyysluvut ovat aiheuttaneet polemiikkia Suomessa aiemminkin, erityisesti 90-luvulla kun Tilastokeskuksen ja työministeriön sarjat poikkesivat välillä paljonkin toisistaan. ”

Reijo Heiskanen, Op-Pohjola: Kansainvälisesti vertailukelpoista dataa

”Tilastokeskus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista dataa työmarkkinoilta. Sen tuottamat tiedot antavat varsin luotettavan kuvan työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä. Yhden kuukauden lukuun ei kannatakaan kiinnittää liikaa huomiota otantavirheen vuoksi.

Ministeriön tilastointimenetelmän vuoksi sen luvut yliarvioivat työttömyyttä ja reagoivat hitaasti suhdannekäänteisiin. Pari viimeisintä Tilastokeskuksen lukua antaa epäilemättä liian hyvän kuvan tilanteesta. Kausivaihtelun huomioiden myös ministeriön viimeisimmässä luvussa on silti merkkejä käänteestä parempaan.”

Markku Kotilainen, Etla: Heikkoutena otospohjaisuus

”Tilastokeskuksen mittaustapa pyrkii “saamaan haaviin” aktiivisesti työtä etsivät ja rekisteröi myös satunnaisen osa-aikatyön. Sen heikkous on otospohjaisuus, joka jättää lukuihin tuntuvan virhemarginaalin.

Toinen potentiaalinen heikkous on se, että passiiviset ilman työtä olevat rekisteröityvät työvoiman ulkopuolella oleviksi. Taloudellisesti heikkona aikana tilasto voi aliarvioida työttömyyttä, jos vastaajat ovat passivoituneet huonon taloustilanteen vuoksi.

Ministeriön luku rekisteröi kaikki työttömät työnhakijat. Rekisteritilastona se on täydellisempi kuin Tilastokeskuksen mittari, mutta se sisältää myös väkeä, joka a) on satunnaisesti töissä tai b) käytännössä ei hae aktiivisesti töitä.”

Pasi Holm, PTT: Kortisto on luotettava mittari

”Tilastokeskus kysyy työntekoa ja työhalukkuutta: henkilö, joka ole töissä eikä etsi työpaikkaa, ei ole työtön. Tämä on kansainvälinen käytäntö.

Kaikissa maissa ei ole käytössä työvoimaviranomaisten rekisteriä, kuten meillä. Suomessa ilmoittautuminen rekisteriin vaikuttaa työttömyysturvaetuuksiin ja on siten luotettava työttömyyden mittari.

Tilastokeskuksen ja työvoimaviranomaisten tilastoima työttömien määrä ja määrän muutos eroavat toisistaan silloin, kun työllisyystilanne on huono. Ei jakseta etsiä töitä silloin, kun työpaikkoja ei ole tarjolla.”

Eero Lehto, PT: Vain nämä luvut ovat vertailukelpoisia

”OECD-maissa ja laajemminkin eri maissa on omaksuttu yhteneväinen käytäntö, miten työttömyyttä mitataan. Aktiivisuus työn haussa  mitataan Suomessa samalla tavalla kuin muuallakin. Vain Tilastokeskuksen työttömyysluvut ovat vertailukelpoisia muiden maiden työttömyystietojen kanssa. Suomessa opiskelijoiden kuuluminen työvoimaan (halukkuus töihin) tekee työvoimasta kieltämättä joustavan, minkä seurauksena taas työttömyysaste ei nouse kovinkaan paljoa, kun olot heikkenevät. 

TEMin tilastoissa ovat työttöminä työnhakijoina myös sellaiset, jotka ovat faktisesti eläkkeellä (työttömyysputkessa olijat). Myös muutkin sellaiset, jotka ovat pysyvästi työvoiman ulkopuolella saattavat olla luokiteltuna työttömiksi työnhakijoiksi. Ilmeisesti TEMin tilastossa saatetaan roikkua työttöminä työnhakijoina, vaikka oltaisiin jo töissä.” 

 

 

This Post Has 0 Comments

Leave A Reply





Comment Spam Blocking by WP-SpamShield