Blog

Suomenkielisten oikeushyvät

Vierasblogi

Suomalaisten oikeus vaatia valtionkonttorilta oikeushyviensä
loukkauksista vahingonkorvauksia turvataan seuraavin perustein:

Vuonna 1986 hyväksyttyjen sisämarkkinasäännösten mukaisesti
markkinavoimia eivät velvoittaneet kotimarkkinoilla palvelujen,
pääomien, tavaroiden ja työvoiman osalta yhteisöoikeuksia. Kansallinen
lainsäätäjä on markkinavoimien turvaksi loukannut yhteisöoikeuden
vastaisesti kansallisella lainsäädännöllä ammatti-, elinkeino-, eläke-,
työ-, sosiaali- ja vero-oikeuksissa kansalaistensa oikeushyviä.
Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat seuranneet ja seuraavat
päältä viranomaisten kansalaistensa EU/kansallisten oikeuksien
laiminlyöntejä näiden edistämisten sijasta. Markkinavoimien toimivalta
EU asetuksien laintasoisten sopimusehtojen laiminlyönneissä on ohi
kansallisen lainsäätäjän, poliisin esitutkintaoikeuksien, syyttäjän
syyteoikeuksien ja oikeusistuimien tuomiovallan.

Poistamalla vuoden 1992 kilpailunrajoituslaista rikosoikeudelliset
sanktiot markkinavoimien sopimuspetoksilla hankkimilta oikeushyviltä
syyllistettiin kansalaiset rikoslain vastaisiin sopimuksiin
ryhtymisistä. Markkinavoimien EU asetuksilla kansalaisten osalta
kriminalisoituja sopimusvelvoitteita on toimeenpantu enemmän voimaan
sopimuksilla kuin mitä lainsäätäjä ja työmarkkinatoimijat ovat
direktiiveillä toimeenpanneet. Markkinavoimien sopimuspetoksilla
hankkimat oikeushyvät suojattiin maksamalla valtiolle pankkien
lainatuilla varoilla ja veroilla palkkaa eläkeyhtiöille, poliitikoille,
tuomareille, työmarkkinatoimijoille, virkamiehille ja verottajalle.

Kansalaisten oikeushyvissä toimivaltainen presidentti on perustuslain
1999/731 771§ nojalla ennen lain vahvistamisvaihetta voinut varmistaa
oikeushyvät pyytämällä näistä lausunnot korkeimmilta oikeuksilta.
Korkeimman oikeuden päätöksien mukaan markkinavoimien syytesuojatuilla
sopimuspetoksilla hankkimat oikeushyvien toteutukset edellyttävät
elinkeinonharjoittajilta vastuuvakuutuksia. Suomen oikeusjärjestyksen
mukaan markkinavoimien suutesuojattuja sopimuspetoksia ei rangaista
ilman toteutuksia. Kaikki kotimarkkinayrittäjät ja -työntekijät ilman
vastavuoroisesti muilla jäsenmailla ja komissiolla hyväksytettyjä
ammattitutkintoja syyllistyvät omaehtoisesti markkinavoimien
syytesuojattujen sopimuspetoksien toteutuksiin.

Verovaroilla hankituilla tutkinnoilla asianosaiset loukkaavat
tietoisesti kansalaisten oikeushyviä turvatakseen markkinavoimien
syytesuojatuilla sopimuspetoksilla hankkimia oikeushyviä. Oikeustieteen
tutkinnon omaavat kuittaavat häikäilemättä oikeusistuimissa
rikosoikeuden alaisilta ymmärtämättömiltä kantajilta markkinavoimien
sopimuspetoksista syytesuojattujen vastaajien pitkittämät
oikeudenkäyntikulut.

Yrittäjien ja työntekijöiden yhteisöoikeuden mukaan tunnustettu
ammattisuoja olisi estänyt markkinavoimien sopimuspetoksilla hankkimien
oikeushyvien toteutukset. Kansallinen ilman vastavuoroisesti tunnustettu
ammattitutkinto on esimerkiksi työhallinnossa kolmen kuukauden
ammattisuoja. Yhteisöoikeuden tunnustama ammattisuoja on vuoden
harjoittelulla 10 vuotta työhallintoa velvoittava. Turvatakseen
oikeutensa valtiolta vaadittaviin vahingonkorvauksiin, kansalaisen on
yrittäjänä ja/tai työntekijänä kieltäydyttävä ryhtymästä markkinavoimien
syytesuojattuihin sopimuspetoksiin ilman vastavuoroisesti hyväksyttyä
ammattitutkintoa.

Kansalainen ei saa nostaa työttömyyspäivärahaa , työmarkkinatukea tai
toimeentulotukea ilman näyttöä pyrkimyksestä hankkia vastavuoroisesti
hyväksyttyä toimialan ammattitutkintoa. Kansalaiset eivät voi
moittimatta rahoittaa ostamalla markkinavoimien syytesuojattuja
sopimuspetoksia ilman vastavuoroisesti hyväksytyn ammattitutkinnon
omaavain palveluja ja valistamia tuotteita. Näihin ryhtyminen tarkoittaa
omaehtoista markkinavoimien sopimuspetoksien toteuttamista, jolloin
menetetään oikeudet vaatia valtiolta vahingonkorvauksia oikeuksien
loukkauksista.

Effet utile oikeuskäytännön mukaan ammattitaitoiset ovat vedonneet
EU-oikeuden säännöksiin ilman kansallisia toimeenpanojakin mitä tahansa
julkisen vallan elintä vastaan.

Arto Jokisalo

Kirkkonummi

Osa2.

Jatkoa suomenkielisten oikeushyville metsätaloudessa

Laillisten metsänhakkuiden PUUNKORJUUMESTARIT due diligence-järjestelmän
riski- ja tarveanalyysi:

Suomessa metsänhakkuusopimuspetoksilla teetettävät suomenkielisten
oikeushyvien loukkaukset eivät ulotu ruotsinkielisten oikeushyvien
loukkauksiin, koska tämä loukkaisi Ruotsissa ruotsinkielisten
oikeushyviä yhteisöoikeuden vastaisesti.

EU asetuksen 995/2010 lailliset sopimusvelvoitteet edellyttivät
valmistettavaksi metsänomistajien käyttöön laillisten metsänhakkuiden
läpinäkyvät ja ymmärrettävät sopimusehdot due diligence-järjestelmäksi.
Jäsenmaissa EU asetuksen laiminlyönneistä metsänomistajille säädettävät
sanktiot eivät ole kriminalisoituja vaan nämä tulevat kansallisen
oikeuden mukaan. Suomessa maan tavan mukaan sopimus tulee
sopimusosapuolten väliseksi laiksi velvoittaen riita-asioissa
oikeusistuimia. Metsäammattimiehille syytesuojatut
metsänhakkuusopimuspetokset tulevat EU asetuksen 995/2010 vastaisina
vaatimuksesta yksityismetsänomistajia velvoittaviksi rikoslain mukaan.
Suomessa sopimuspetoksien syytesuoja perustuu vuoden 1992
kilpailunrajoituslaissa sopimuksista poistettuihin rikosoikeuden
sanktioihin.

Metsänhakkuusopimuspetoksien paljastuminen esti valmistamasta
suomalaisille metsänomistajille laillisten metsänhakkuiden due
diligence-järjestelmää. Suomen valtion avoin vahingonkorvausvastuu
syytesuojatuissa metsänhakkuusopimuspetoksissa vältettiin säätämällä
yhteisöoikeuden vastaisesti EU asetuksen 995/2010 laiminlyönneistä
sanktiot metsänomistajille. Metsäammattimiehet jatkoivat puutavaroiden
hakkuuttamista metsänhakkuusopimuspetoksilla valtion avoimeen
vahingonkorvausvastuun piikin jälkeen EU asetuksen 995/2010 vastaisesti
metsänomistajien avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin.

Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:n hallinnoimalla kansallisella
ryhmämetsäsertifioinneilla laillistettiin metsäammattimiehille
syytesuojatut metsänhakkuusopimuspetokset ilman laillisten
metsänhakkuiden due diligence-järjestelmää. Yhdistyksen toiminta
metsänhakkuusopimuspetoksien salaajana EU asetuksen 995/2010
laiminlyönteinä ei täytä perustuslaissa turvatun yhdistyksen
yleishyödyllisyyden toiminnan tarkoitusta. 700 000 metsänomistajien
edunvalvontaa harjoittavan Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton
(MTK) ja Metsäteollisuus ry:n sekä Suomen Sahat ry:n perustama yhdistys
on pelkästään liiketoimintaa harjoittava yhteisö.

Keväällä 2000 metsänhoitoyhdistyslain 534/1998 pakkojäseninä
metsänomistajat sitoutettiin metsäyhtiöiden MetsäGroup, Stora Enso Metsä
Oy:n ja UPM Metsä Oy:n puun alkuperähankinnan sertifikaatilla
puutavaroiden PEFC-tuotemerkintäoikeuksiin. Sahaajat eivät käytä
PEFC-tuotemerkitsemätöntä puuta, koska näiden liikevaihdon osalta uhkaa
20 % sanktiot. Sahaajat ovat maksaneet 2000-luvulla metsänomistajille
vuosittaisista noin 2000 milj. € arvoisista kantarahatuloista 80 %
tukkipuista. Kuntien vuosina 1922 – 2005 perimän metsäveron
tukkipuunarvoilla painotus pakotti metsänomistajat kasvattamaan metsät
tukkipuiksi. Valtio perii perintöveroa tukkimetsien tuottokausien
perustein. PEFC-metsäsertifioinnin sisältämät ekologiset, taloudelliset
ja sosiaaliset standardit edellyttivät metsissä tukkipuiden kasvatuksen
tuottokausia.

Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen toimivaltana tukkipuista sahattujen
sahatavaroiden sisältämät hiilinieluarvot kuitataan hiilipörsseistä.
Yhdistyksen ryhmäsertifiointiin perustuvassa lakisääteisessä metsien
hiilitaseen verifioinnissa todennettu laiminlyönti on EU asetuksen
995/2010 laiminlyönti. Metsäsertifioinnin perusteena olevien
tukkimetsien kasvatuksien laiminlyönneistä yhdistyksen asettamat
sanktiot ovat näyttö siitä, etteivät ryhmäsertifiointialueen metsistä
hakattavat FCS-/PEFC tuotemerkityt puutavarat ole kestävästi hoidetuista
metsistä laillisesti hakattuja. Suomessa oli (Matti Varmola, METLA:n
tiedonanto 585 v.1995) lähes puolet yksityismetsien pinta-alasta
laittomasti vajaatuottoisiksi istutuksilla uudistettuja mäntymetsiä
energia- ja kuitupuuta tuottavina.

Metsänhoitoyhdistykset perivät vuodelta 2015 metsänhoitomaksua
metsänomistajilta, jotka eivät ole irtisanoneet
metsänhoitoyhdistyslailla 1998/534 säädettyä pakkojäsenyyttään.
Vapaaehtoisella metsänhoitomaksulla metsänhoitoyhdistykset harhauttivat
metsänomistajat sitoutumaan metsästä markkinoille vertikaaliseen
PEFC-metsäsertifiointisopimuspetokseen. Metsänomistajien
edunvalvontaansa perustamien metsänhoitoyhdistyksien yleishyödyllisen
toiminnan tukemiseksi harjoitettava liiketoiminta edellyttää
metsänomistajia velvoittavan EU asetuksen 995/2010 oikeusvaikutuksien
edellyttämän laillisten metsänhakkuiden due diligence-järjestelmän
mukaan. Metsänomistajien toimivaltuutuksin edustavat
metsänhoitoyhdistykset ovat jäsentensä tavoin rikosoikeudellisten
sanktioiden alaisia.

Metsänhoitoyhdistykset järjestävät metsänhoitomaksun vastikkeeksi
metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa oikeusjärjestyksen
edellyttämät metsäammattimiesten palvelut. Metsänomistajat tietävät
saman kuin metsänhoitoyhdistykset, jotka tietävät metsäammattimiesten
syytesuojasta metsänhakkuusopimuspetoksissa. Metsänhoitoyhdistyksien
valtuutuksilla metsänomistajat sitoutetaan EU asetuksen 995/2010
laiminlyönneissä rikosoikeudelliseen vastuuseen, josta
metsäammattimiehillä on syytesuojatta. Metsänomistajien
itsekriminointisuoja estää vaatimasta metsänhakkuusopimuksilla petoksia
riita-asiana oikeuteen, koska vain metsänomistajia uhkaa EU asetuksen
laiminlyönneistä puutavaroiden takavarikko, kaupallisen toimiluvan
menetys ja vaadittavat vahingonkorvaukset.

Suomessa yhteisöoikeuden vastaisesti hakkuutettujen puutavaroiden
jalostaminen vientimaiden kuluttajilla suuntautuvasta
puutuotemarkkinoinnista valtiolla oli avoin vahingonkorvausvastuu. Tämän
realisointi estettiin puutuotteiden suoramyynneistä kuluttajilta
perittävältä kalliimmalla suomalaisella arvonlisäverolla. Veronmaksajien
subventoimalla sahatavaran viennillä estettiin sahaajien elinkeinoa
uhkaavan suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailukyky. Suomesta
sahatavara myytiin 0-arvonlisäverolla vientimaiden arvonlisäverollisten
jatkojalostajien kuluttajatuotteistukseen.

Suomessa yhteisöoikeuden vastaisesti hakattujen puutavaroiden
puutuotevalmisteiden markkinoinnista vientimaiden jalostajat voivat
vaatia Suomen valtiolta vahingonkorvauksia.
EU asetuksen 99/2010 nojalla valtion avoin vahingonkorvausvastuu
kuluttajamyynnissä siirrettiin yhteisöoikeuden vastaisesti
metsänomistajille. Suomalaisten metsäammattimiesten EU asetuksen
995/2010 vastaisesti syytesuojatuilla metsänhakkuusopimuspetoksilla
puunkorjuussa kuittaamat liikevoitot maksatetaan suomalaisten
FSC-/PEFC-sahatavaroiden vientimaissa kuluttajamarkkinoille
valmistetuissa CE-puutuotteissa.

This Post Has 0 Comments

Leave A Reply





Comment Spam Blocking by WP-SpamShield