Blog

Verovallan portaat Seura-lehden artikkeli

Seura-lehti: http://seura.fi/puheenaihe/verovallan-portaat/

10.12.2012, Mirka Heinonen

Kun säädetään verolakeja, keitä asiantuntijoita kuunnellaan? Niitä, jotka ajavat talouselämän etuja, selviää Seuran tekemästä selvityksestä.

Tuli seurattua vääntöä yleisradioverosta. Tuli mietittyä, ketkä verosta tehtyyn päätökseen lopulta vaikuttivat.

Kansanedustajat, tietysti. Mutta myös asiantuntijat. Heitä kutsutaan kuultaviksi lakeja valmisteleviin valiokuntiin.

Alkoi mietityttää, keitä asiantuntijoita on kuultu, kun yle-veroa on käsitelty valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. Vastaus löytyy monen klikkauksen takaa eduskunnan sivuilta.

Nimilistan alkupäässä ei ole mitään ihmeellistä. On kuultu väkeä ministeriöistä, joita asia koskee. Myös Ylen toimitusjohtaja on pyydetty esittämään oma kantansa.

Sen sijaan listan jatko kummastuttaa.

Virkamiesten ja Ylen toimitusjohtajan lisäksi verojaostoon on kutsuttu asiantuntijat viidestä paikasta: Kilpailuvirastosta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, ja Viestinnän Keskusliitosta. Kaikki nämä vastustavat veroa. Ainoa, jonka intressinä on kannattaa veroa, on Ylen toimitusjohtaja.

Miten asiantuntijoiden edustamien näkemysten tasapaino on näin epäsuhtainen? Keitä asiantuntijoita verojaoston kuultavaksi kutsutaan muiden lakien yhteydessä? Ja mistä he tulevat?

Tätä selvittääkseen Seura kävi läpi 60 verojaostossa viime aikoina käsiteltyä lakia. Laadimme listan asiantuntijoista, jotka on kutsuttu kuultaviksi, kun näitä lakeja on käsitelty. Lista on pitkä ja vaikuttaa monipuoliselta.

Mutta pettääkö ensivaikutelma?

Valtavasti yhdistyksiä

Kun silmäilee luetteloa verojaoston kuulemista asiantuntijoista, ensireaktio on ällistys. Tuleepa asiantuntijoita usealta taholta! Onpa Suomessa valtavasti erilaisia yhdistyksiä ja liittoja!

On esimerkiksi Pienvesivoimayhdistys (sen asiantuntijaa on kuultu, kun on käsitelty lakia uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä). On Autotuojat (asiantuntemusta hyödynnetty mm. pohdittaessa jäteverolakia). On Makeis- ja keksiteollisuusyhdistys (kuultu makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverolain yhteydessä). On kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti (näkemystä kuultu lehdistön arvonlisäverolaista).

On Perheyritysten liittoa, Suomen Veroasiantuntijoita ja Suomen Biokaasuyhdistystä. On Etelä-Suomen yhteismetsähoitokuntaa, on Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liittoa.

Lisäksi on tietysti isoja tahoja. MTK:ta, EK:ta, SAK:ta ja muita.

Monenmoista poppoota on tosiaan kuultu. Niin että mikä asiantuntijalistassa siis on mättävinään?

Auttaisiko, jos ryhmittelisi asiantuntijoita sen mukaan, kenen näkemystä edustavalta taholta he tulevat?

100–27

Ryhmittely vahvistaa vaistonvaraisen tuntemuksen: asiantuntijoiden listassa on jotakin tosiaan pielessä.

Talouselämää edustavia asiantuntijoita on kutsuttu verojaoston kuultaviksi sata kertaa. Tavallisten ihmisten, esimerkiksi työntekijöiden ja opiskelijoiden, asiaa ajavia asiantuntijoita on kutsuttu kuultavaksi 27 kertaa.

Miten näin vino jakauma on mahdollinen? 100 vastaan 27!

”Suurin osa verolaeista kohdistuu yritystoimintaan”, perustelee verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja.

Kataja korostaa, että kun käsittelyyn tulee tavallisia palkansaajia koskevia lakeja, kansalaiset ovat kyllä edustettuina. Usein kuultavaksi kutsutaan Veronmaksajien Keskusliitto.

”Se on erittäin kattava ja osaava taho. Voi sanoa, että usein se riittää, se edustaa jo niin montaa tahoa. Yrityspuolella taas on ristiriitaisia intressejä. Jotta sieltä saadaan kokonaiskuva, täytyy kuunnella useita eri tahoja.”

Veronmaksajien Keskusliitto on varmasti osaava taho – mutta onko se varmasti palkansaajan asialla?

Jos katsoo, keitä Veronmaksajien hallitukseen kuuluu, tulos yllättää. Hallituksen neljästätoista jäsenestä kymmenen tulee elinkeinoelämän leiristä, esimerkiksi EK:sta, Suomen Yrittäjistä, Keskuskauppakamarista ja MTK:sta.

Mutta palataan verojaostoon kutsuttuihin asiantuntijoihin. Mitä ulkopuolinen tutkija sanoo eri tahojen kuuntelusta?

Veroväen pieni piiri

Valtio-opin professori Matti Wibergin mielestä eri etutahojen yhdenvertaista kohtelua ei ole kunnioitettu.

”Ei likimainkaan. Pääoma on yliedustettuna, työ aliedustettuna”, Matti Wiberg toteaa.

Wiberg ei vaikuta vinoumasta järin hämmästyneeltä. Ei myöskään pitkään valtionhallinnossa veroasioiden parissa työskennellyt henkilö, joka esiintyy tässä jutussa nimettömänä säilyttääkseen välit kaikkiin työssä kohtaamiinsa ihmisiin.

”Ei tässä mikään yllätä, tällaista se on. Verolakeihin vaikuttaa pieni piiri: esimerkiksi EK:n, Keskuskauppakamarin ja Veronmaksajien keskusliiton veroasiantuntijat. SAK on pihalla kuin lumiukko”, hän sanoo.

Veroasioiden parissa työskentelevä henkilö vertaa käytäntöä harrastuspiiriin. Suomessa on rajallinen joukko veroasioihin perehtyneitä ihmisiä. On tullut tavaksi, että tämä pieni piiri pyydetään paikalle aina, kun käsitellään verolakeja.

Voi tietysti ajatella Sampsa Katajan tavoin, että kun käsitellään yritysveroa, asia koskee nimenomaan elinkeinoelämää. Kutsutaan siis paikalle heidän näkemystään edustavia tahoja.

Veroasioiden parissa työskentelevä henkilö ei kuitenkaan ajattele näin.

”Verotus on tietynlaista nollasummapeliä. Helpotukset, joita tulee yrittäjien puolelle, lisäävät palkansaajien verotaakkaa. Nämä ovat myös tulonjakokysymyksiä.”

Miksi siis verojaostoon kuuluvat palkansaajien edustajat eivät pidä huolta siitä, että myös heidän kannattajiensa etua lobataan?

Torkutteko te?

Jokainen verojaoston jäsen voi ehdottaa, keitä asiantuntijoita kutsutaan kuultavaksi. Asiantuntijoita voi esittää lain eri käsittelyvaiheissa.

Torkutteko esimerkiksi te demarit verojaoston kokouksissa, demariedustaja Pia Viitanen?

”En ole kokenut, että asiantuntijajoukko olisi kauhean yksipuolinen.”

Kyllä sata asiantuntijaa työnantajan leiristä on huomattavasti enemmän kuin 27 työntekijän puolelta tulevaa asiantuntijaa. Kuka asiantuntijoita oikein ehdottaa?

”Kyllä niitä osataan jo automaattisesti kartoittaa. Ja jos jollakin jaoston jäsenellä on hyvä idea asiantuntijaksi, useimmiten se käy. Hyvin harvoin ehdotusta torpataan.”

Milloin olet itse edellisen kerran ehdottanut asiantuntijaa?

”Kyllä niitä on tullut.”

Milloin viimeksi?

”En halua lähteä nimeämään, kuka ajaa mitäkin asiaa. Usein on jopa niin, että valmiiksi tehty lista asiantuntijoista on jo varsin hyvä.”

Valmiiksi tehty lista? Kuka sen laatii?

Yhden naisen takana

Listan tekee valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen. Hän on työskennellyt kymmenisen vuotta verojaoston sihteerinä. Ja kyllä, hänellä on tietokoneellaan valmiina pitkä luettelo asiantuntijoita.

”Kutsut pitää saada lähetettyä ajoissa, joten minä käytännössä teen sen peruslistan. Usein asiantuntijat ovat niin ilmeisiä ja tahti eduskunnassa sen verran kova, että olisi yhteisen ajan väärinkäyttöä miettiä asiantuntijoita yhdessä”, Pekkanen sanoo.

Verojaoston puheenjohtajan Sampsa Katajan (pöydän päässä) mielestä verojaostossa käy mahdollisimman kattava valikoima asiantuntijoita. Kuva: Tommi Tuomi.

Käytännössä Maarit Pekkanen valitsee kutsuttavat asiantuntijat näin:

Ensin otetaan aivan ilmeiset tahot. Niitä ovat lakia esittelevä ministeriö eli valtiovarainministeriö sekä ne toimijat, jotka käytännössä ryhtyvät pyörittämään veroa: joko verohallinto tai tullihallitus.

Seuraavaksi mukaan kutsutaan asiantuntijoita, joilla on kyseisestä aiheesta tähdellistä tietoa. Jos käsittelyyn tulee esimerkiksi alkoholivero, tällaisia tahoja ovat kaupan edustajat, panimoteollisuus ja terveydenhoitopuoli.

Sen jälkeen käydään läpi etujärjestökierros: EK, MTK, Suomen Yrittäjät ja niin edelleen. Lopuksi mukaan saatetaan pyytää joitakin yhdistyksiä.

Sekä professori Matti Wiberg että veroasioiden parissa työskentelevä nimetön haastateltava toteavat, ettei käytännössä ole mitään erityisen poikkeavaa. Näin systeemi rullaa.

Mutta on eri asia, rullaako se hyvin.

”Kun verojaostoon tulee untuvikkokansanedustaja, hän tekee melko nätisti sen, mitä virkamiehet sanovat. Yleislinja pysyy vakiintuneena”, nimettömänä kommentoiva henkilö sanoo.

”Virkamiesvalta jyrää prosessin tässäkin vaiheessa”, Matti Wiberg toteaa.

Mennään virkamiesten vallankäyttöön kohta, mutta kysytään sitä ennen Maarit Pekkaselta toisesta asiasta. Kutsuuko hän verojaoston kuultavaksi nimenomaan asiantuntijoita? Vai pikemminkin tietyn tahon etua tavoittelevia lobbareita?

Missä ovat tutkijat?

Asiantuntijoiksi kutsuttujen listassa pistää nimittäin silmään myös se, että melkein kaikki ajavat jonkin eturyhmän asiaa. Siis lobbaavat oman porukkansa parasta.

Vai miten on, Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Oletko asiantuntija vai lobbaaja?

”En kaihda nimitystä lobbari. Kyllä kaikki tämänkaltaista työtä tekevät ovat lobbareita. Jos pitää tiivistää, kenen asialla olen, niin keskiluokan asialla”, Lehtinen sanoo ja huomauttaa, ettei lobbaaminen tarkoita asiantuntemuksen puutetta.

Entä johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä?

”Edustan yrittäjän näkemystä. Pyrin tuomaan esiin sitä, miten asiat käytännössä vaikuttavat yrittäjiin.”

Riippumattomia tahoja on kutsuttu verojaoston kuultavaksi hyvin harvoin. Missä ovat itsenäisten tutkimuslaitosten edustajat? Mikseivät esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tai Palkansaajien tutkimuslaitoksen asiantuntijat käy verojaostossa vähän väliä? Tai yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijat?

Verojaoston sihteerin Maarit Pekkasen mukaan tutkijoita ei kannata juoksuttaa verojaostoon turhaan pitämään puheenvuoroa, joka kestää yleensä viitisen minuuttia.

”Täytyy katsoa, onko käsiteltävä asia on sitä tasoa, että voimme vaivata meidän harvoja tiedemiehiämme. Eduskunnassa ajankäyttö on epäeksaktia. Monesti asiantuntijat joutuvat odottelemaan käytävillä.”

Verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja myöntää, että verojaostoon tosiaan kutsutaan lähinnä eri intressitahoja. Riippumattomia tahoja kuullaan hänen mukaansa valtiovarainvaliokunnassa, jonka alaisuudessa verojaosto toimii.

Professori Matti Wibergin mielestä on kuitenkin turmiollista, ettei erilaisten etujen ajamisesta riippumattomia tieteellisiä asiantuntijoita käytetä nykyistä enempää.

”Etujärjestöt edistävät omaa etuaan, eivät suinkaan veronmaksajan. Etutahojen kuuluminen lisää enemmän lämpöä kuin valoa”, Wiberg sanoo ja toivoo asiantuntijoiksi vaikkapa laskutaitoisia asiantuntijoita, jotka taitavat kustannus-hyöty-analyysin.

”Keskinkertainen matemaatikko on tähän tarkoitukseen parempi kuin hyvä juristi.”

Mutta onko mahdollista, että kaikkein paras asiantuntija on ministeriön virkamies?

Näytelmä demokratiasta

Suuri mahdollisuus vaikuttaa lakeihin on nimittäin niillä, jotka valmistelevat lait. Eli virkamiehillä.

”Virkamiehet lyövät keskenään vetoa siitä, menevätkö heidän kirjoittamansa esitykset järjestelmästä läpi pilkkuakaan muuttamatta. Usein menevät”, professori Matti Wiberg toteaa.

Entä mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten virkamies lakeja valmistelee? Eniten tietysti hallituksen antama poliittinen evästys. Mutta myös se, mitä tahoja virkamies kuuntelee. Eli keitä lobbareita hän kuulee.

Matti Wibergin mukaan virkamies voi olla niin sanottu kaiku. Se tarkoittaa, että lakia valmistellessaan virkamies kuuntelee valitsemiaan tahoja ja toistaa esityksessään näiden näkemykset.

”Virkamies voi esimerkiksi soittaa EK:n toimihenkilölle, joka käytännössä sitten asiantuntemuksellaan sanelee lain sisällön välimerkkeineen”, Wiberg sanoo.

Myös veroasioiden parissa pitkään työskennellyt henkilö mainitsee lakien valmisteluvaiheen ehdottomasti suurimpana vaikuttaja Elinkeinoelämän keskusliiton.

”Valtiovarainministeriön vero-osastolla on tosi paha henkilökuntapula. He ovat itse todenneet, että ilman EK:n apua he eivät selviäisi millään.”

Miksi asiantuntijoita sitten edes pyydetään verojaostoon pitämään viisiminuuttinen puheensa, jos sen merkitys on enemmän kosmeettinen kuin lain sisältöön vaikuttava?

Jotta näyttäisi siltä, että kaikkia osapuolia on kuultu. Jotta prosessi vaikuttaisi demokraattiselta.

Lobbaus_Selvitys

Verojaostossa

Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa on puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä ja kolme lisäjäsentä.

Puheenjohtaja: Sampsa Kataja (kok)

Jäsenet: Kimmo Sasi (kok), Esko Kiviranta (kesk), Mika Lintilä (kesk), Heli Paasio (sd), Pia Viitanen (sd), Pietari Jääskeläinen (ps), Ville Vähämäki(ps), Kari Uotila (vas)

Lisäjäsenet: Jouko Jääskeläinen (kd), Osmo Soininvaara (vihr), Astrid Thors (r)

Mistä he tulevat?

Lobbaajia kutsutaan niin elinkeinoelämän etujärjestöistä kuin kansainvälisestä tupakkafirmasta.

Talouselämän asialla

Elinkeinoelämän edustajat. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK (12 asiantuntijavierailua), Suomen Yrittäjät (7 vierailua) ja Keskuskauppakamari (5 vierailua).

Toimialaliitot. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry (4 asiantuntijavierailua), Energiateollisuus ry (4 vierailua) ja Suomen Taksiliitto (3 vierailua).

Palkansaajan/kuluttajan asialla

Ammattiliitot. Esimerkiksi SAK (5 asiantuntijavierailua), Suomen Journalistiliitto (3 vierailua) ja Akava (2 vierailua).

Opiskelijajärjestöt. Esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL (1 vierailua), Suomen Lukiolaisten liitto (1 vierailu) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI (1 vierailu).

Muut tahot. Esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliitto (8 vierailua), Suomen kuluttajaliitto (3 vierailua) ja Suomen Kiinteistöliitto (2 vierailua).

Yksittäisten yritysten asialla

Firmoja monenlaisilta aloilta. Esimerkiksi tupakkayhtiö Imperial Tobacco Finland (2 asiantuntijavierailua), ahvenanmaalainen postimyyntiliike Pectus Oy (2 vierailua), nettipelifirma Fintoto (1 vierailu) ja jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll (1 vierailu).

Riippumattoman tiedon asialla

Tieteentekijät. Professorit Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoista sekä Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluista (kustakin 1 asiantuntijavierailu).

Tutkimuslaitokset. Yhteensä asiantuntijoita vain kahdesta tutkimuslaitoksesta. Teknologian tutkimuskeskuksesta (2 vierailua) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (1 vierailu).

Ympäristön asialla

Kansalaisjärjestöt. Suomen luonnonsuojeluliitto (4 asiantuntijavierailua) ja Greenpeace Pohjola (1 vierailu).

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 25–26/2012.

Asiasanat: edunvalvojat, eduskunta, lobbaus, politiikka, valiokunnat

This Post Has 0 Comments

Leave A Reply





Comment Spam Blocking by WP-SpamShield