Mitkä tahot muokkaavat arvomaailmaamme? Tietysti koulu, uskonto, koti ja ystävät, mutta nykyisin meihin vaikuttaa ehkä kaikkein eniten media. Media on vallan väline. Se joka kontrolloi mediaa, kontrolloi asenteitamme, arvojamme ja siten koko maapalloa.
Arvomaailmamme muokkautuu myös seuraamalla esimerkkiä. Mitä poliitikot ja maan eliitti tekevät edellä, sitä kansa perässä. Joissakin maissa ihmiset eivät maksa veroja, koska poliitikot ja maan eliitti eivät niitä maksa. Sama pätee korruptioon ja muihin negatiivisiin tai myös positiivisiin ilmiöihin. Maan johdon huono arvomaailma vaikuttaa negatiivisesti koko kansaan. Vastaavasti johdon hyvät arvot vaikuttavat myönteisesti.
Kungfutse sanoi viisaasti: Ellei Teillä itsellänne, herra, olisi ahneutta, ette saisi kansaa varastamaan vaikka varastamisen palkitsisitte. Mikään ei ole muuttunut sitten 500-luvulla eaa. eläneen Kungfutsen ajoista.
Vaalien alla poliitikot selittävät, kuinka heidän hallituksensa tulee muuttamaan kaiken paremmaksi. Mutta niin kuin seepra ei voi muuttaa raitojaan, poliitikot eivät voi muuttaa luonnettaan. Mitään pysyvää muutosta ei tule koskaan tapahtumaan, koska poliitikot eivät halua tai pysty muuttamaan arvomaailmansa.
Kreikkalaisten arvot
Kreikka taistelee juuri nyt olemassaolostaan. Se voi toimia meille hyvänä esimerkkinä. Talouselämä raportoi alkukesästä 2015. Transparency Internationalin Kreikan puheenjohtaja Costas Bakouris sanoo Kreikan olevan arvojen kriisissä. “Mutta nyt näen ensimmäistä kertaa halun ja sitoutumisen torjua korruptiota.”
“Ellei korruptiota torjuta, ei voida ratkaista maiden muita ongelmia. Tämä pätee myös Kreikkaan”, sanoo Transparency Internationalin Kreikan puheenjohtaja Costas Bakouris.
Bakourisin mukaan Kreikka on joutunut nykyiseen talouskriisiin siksi, että kreikkalaisten arvot alkoivat rapautua 1980-luvulta lähtien. Oikeuslaitos toimi tehottomasti ja veronkierto tuli yhä hyväksytymmäksi.
“Hitaasti omatuntosi alkaa vaivaamasta sinua vähemmän ja vähemmän. Tunnet itsesi vähemmän syylliseksi. Menetät arvopohjasi, sisäisen voimasi vastustaa vääriä asioita”, Bakouris kuvaa kehitystä.
Kun arvot rapautuvat, rapautuu myös valtion rahoituspohja. “Elleivät arvot ole kunnossa, ne muuttuvat talouskriisiksi”, Bakouris sanoo.
Kaikkien vanhojen kulttuurien tuhon alku on ollut päättäjien ahneus ja korruptio, joka on levinnyt kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin. Me suomalaiset olemme arvollisesti juuri nyt samalla tasolla kun Kreikka parikymmentä vuotta sitten, hyväksymme ja ajattelemme, että menestyksen edessä pieni vilppi ja kovat otteet ovat oikeutettuja. “Hitaasti omatuntosi alkaa vaivaamasta sinua vähemmän ja vähemmän. Tunnet itsesi vähemmän syylliseksi. Menetät arvopohjasi, sisäisen voimasi vastustaa vääriä asioita”. Näin tuhon kierre alkaa myös Suomessa!
Valtion virkamiesten nykyiset arvot
Valtiovarainministeriön nettisivustolta: Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. Kun käytetään julkista valtaa, mm. myönnetään korvauksia, toimeenpannaan verotusta, otetaan säilöön, tehdään esitutkintaa jne., vaikutetaan merkittävällä tavalla kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Siksi julkisen vallan käyttäjinä viranomaisen – yksittäisen viraston ja virkamiehen – vastuulla on toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti.
Valtion henkilöstöpolitiikan eräänä tavoitteena on valtion yhteisen arvoperustan ja yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja hyödyntäminen. Valtionhallinnon yhteinen arvoperusta määriteltiin valtioneuvoston vuonna 2001 tekemässä periaatepäätöksessä Valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Sen mukaan valtionhallinnon toiminta on arvolähtöistä ja eettisesti korkeatasoista. Arvopohjan ja korkean eettisen tason vahvistaminen merkitsee sitä, että koko henkilöstö omaksuu sen osaksi jokapäiväistä toimintaa.
Valtionhallinnon yhteisen arvoperustan muodostavat arvot ovat toiminnan tuloksellisuus, avoimuus, laatu ja vahva asiantuntemus, luottamus, palveluperiaate, puolueettomuus ja riippumattomuus, tasa-arvo ja vastuullisuus.
Valtion arvolista on hyvä alku, mutta se jää tyngäksi. Lista painottuu suurelta osin vain tulokseen ja palvelun laatuun. Todella tärkeät arvot loistavat poissaolollaan. Ensimmäisellä sijalla on toiminnan tuloksellisuus.
Voi myös kyseenalaistaa, mitkä noista arvoista toteutuvat suomalaisten virkamiesten arjessa. Tuskin kovinkaan moni, etenkään tuloksellisuus. Vastaavia arvolistoja (mission statement) näkee monien yritysten nettisivuilla, mutta vain harvat yritykset kunnioittavat niitä. Yleensä juuri se kaikkein korostetuin arvo listalla toteutuu käytännössä kaikkein vähiten. Kannattaa olla varovainen, jos yritys mainostaa itseään rehellisenä.
Valtiovarainministeriön nettisivuilla puhutaan virkamiesten arvopohjasta. Ei riitä, että virkamiehet kunnioittavat arvoja. Myös maan ylimmän johdon, ministereiden ja kansanedustajien on kunnioitettava niitä, jotta koko hallitonvallalla olisi hyvä arvopohja.
Uusia arvoja ei voi opettaa pelkillä huoneentauluilla. UAD-mallissa valtion työntekijät saavat perinpohjaisen arvokoulutuksen. On myös valvottava, että arvoja noudatetaan. Jos joku virkamies ei selvästi kunnioita uutta arvomaailmaa, hän saa etsiä uuden työpaikan. Näin arvot saadaan mukaan virkamiesten ja hallituksen työhön nopeasti ja pysyvästi.
UAD-mallin arvomaailma
Arvot luovat yhteiskunnan. Päättäjät tekevät päätökset kunkin ajan arvojen tai niiden puuttumisen mukaan. UAD-yhteiskunnassa päätökset tullaan tekemään mm. seuraavien arvojen mukaan:
– Hippokrateen vala ”Kaikkein ensimmäiseksi, älä vahingoita muita”: Jo pelkästään seuraamalla tätä arvoa valtaosa vääristä päätöksistä jää tekemättä.
– Vapaus on yksi keskeisimmistä arvoista. Yhteiskunnat joissa on vähiten lakeja ja sääntöjä eli eniten vapautta, menestyvät parhaiten kaikilla elämän osa-alueilla. Kannustetaan vapaaseen kansalaistoimintaa ja omatoimisuuteen yhteisöissä. Kunnille ja kaupungeille, yhteisöille ja yksilöille annetaan enemmän vapautta muokata elämänsä omien tarpeiden mukaan. Vapaus tulee vastuun kanssa.
– Neutraalius ja riippumattomuus: Päätökset tehdään mahdollisimman neutraalilta pohjalta puolueettomasti ilman uskonnon, rahan, aatteiden tai poliittisen vakaumuksen vaikutusta.
– Oikeudenmukaisuus on tärkeä osa uutta arvopohjaa. Ihmiset hyväksyvät jopa heille epäedulliset päätökset, lait ja määräykset, jos ne ovat oikeudenmukaiset ja kaikille samat. Tämän päivän hallinnossa oikeudenmukaisuus ei täyty. Pankit ja muu iso raha, hyvävelikerhot, liitot, poliitikot ja poliittiset puolueet ovat usein lakien yläpuolella ja saavat erikoiskohtelua.
– Yhteiskunnan hyvä: Tietyt yhteiskunnan tarpeet asetetaan kansalaisten tarpeiden edelle. Ainoastaan terve ja vahva yhteiskunta voi luoda vankan pohjan kansan hyvinvoinnille. Jos valtiovalta on pakotettu tekemään jonkun päätöksen, jota kansalaiset eivät haluaisi, valtiovalta pyytää siihen ensin luvan kansalta kansanäänestyksellä. Näin pyritään saamaan kansan tuki päätökselle. Mutta jos kansa äänestää kuitenkin sitä vastaan, valtiovalta voi käyttää veto-oikeutta ja tekee päätöksen. Tämä tapahtuu tietenkin vain jos on kyse jostain yhteiskunnalle tärkeästä asiasta. Tällaisia asioita voisviat olla esimerkiksi, uuden sataman tai lentokentän rakentaminen, rajojen puolustaminen tai sodan julistaminen. Tärkeää on, että päätöstä ei tehdä ilman että siitä kysytään kansalta. Kansanäänestyksellä ainakin yritetään saada kansa tukemaan päätöstä.
– Kansalaisten hyvä: Ihmisyys, tasa-arvo, vapaus, avoimuus, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja muut vastaavat arvot ja hyveet tulevat tärkeäksi osaksi valtiovallan arvopohjaa.
– Hyvinvointi ja menestyminen: Yksi yhteiskunnan päätehtävistä on luoda kansalaisille ja yrityksille tukeva ja vapaa perusta, jolla ne voivat menestyä haluamamaan tavalla ja siten luoda hyvinvointia koko yhteiskunnalle.
– Korkea virkamiesetiikka ja moraali ovat kaiken virkamiestoiminnan perusta. Virkamiestoiminnan pitää olla rehellistä niin valtiota kuin kansalaisia kohtaan. Rikkomuksista seuraa tarpeeksi kova rangaistus, jotta se ehkäisee väärinkäytöksiä.
– Uskonto: Vapaus valita oma moraalikäsitys, elämänfilosofia ja uskonto. Yksi pääuskonto -malli lopetetaan. Valtio ja kirkko erotetaan toisistaan.
– Ekologisuus, ympäristön- ja luonnonsuojelu: Kestävä kehitys ei vain paperilla, vaan myös käytännössä. Kasvu ja kehitys järkevien ekologisten arvojen mukaan.
– Lait ja turvallisuus: Mahdollisimman vähän lakeja, rajoituksia ja sääntöjä. Panostetaan rikollisuuden ehkäisyyn ja poistamiseen. Suomen ja sen kansalaisten turvallisuus menee kansainvälisten sopimuksien edelle.
– Avoimuus: Hallitus on mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä. Kritiikin ja mielipiteiden salliminen luo innovaatioita. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat osa avoimuutta. Kokoukset ja muu valtiovallan toiminta nettiin kansan nähtäväksi ja valvottavaksi.
– Kevyt julkinen sektori: Julkinen sektori pidetään mahdollisimman pienenä ja joustavana, jotta se voi nopeasti vastata uusiin haasteisiin. Kunnille annetaan enemmän mahdollisuuksia muokata omia sääntöjä ja lakeja. Mahdollisimman moni julkisen sektorin instituutio yksityistetään yhteiskunnalliseksi yritykseksi, joissa valtaosa voitoista käytetään yhteiskunnallisten ja ekologisten tavoitteiden toteuttamiseen.
– Lisääntyminen, hengissä selviytyminen, hyvä terveys, kasvu, menestys ja vapaus = elämän tarkoitus. Valtiovallan yksi tärkeimmistä tehtävistä on tukea ja kannustaa kansalaisia saavuttamaan heidän elämän tarkoituksensa ja löytämään oman polkunsa pään.
– Valtiovallan nykyiset arvot, toiminnan tuloksellisuus, avoimuus, laatu ja vahva asiantuntemus, luottamus, palveluperiaate, puolueettomuus ja riippumattomuus, tasa-arvo ja vastuullisuus, tulevat luonnollisesti olemaan osa arvopohjaa.
– Suomi, suomalaisuus, suomalainen tuote ja etu ensin. Valtiovalta asettaa Suomen edun muun edelle. Valtiovalta suosii suomalaisia tuotteita ja palveluja, vaikka ne olisivat kalliimpia kuin muut. Ensin ajatellaan Suomen etua, ei ulkomaisten yritysten, maahanmuuttajien tai pakolaisten etua. Kehitysapua jaetaan niin, että vähintään 50 % jää Suomeen joko työn tai palvelujen kautta. Nationalismi on terveellä tavalla tärkeä arvo.
Valtiolla tulee olemaan yksi pääarvolista, mutta jokaisella virastolla on myös oma arvolistansa. Poliisin arjessa tarvitaan erilaisia arvoja kuin jossain virastossa. Kaikki valtiovallan teot ja päätökset tapahtuvat näiden arvolistojen kautta.
Arvokas elämä
Pekka Himasen ja Manuel Castellsin tutkimus Arvokkaan elämän malli käsittelee näitä samoja asioita. Talouselämä-lehti julkaisi siitä osatiivistelmän: Raportin keskeinen viesti on, että kaikkien mahdollisuus arvokkaaseen elämään on nostettava kansalliseksi tavoitteeksi. Himanen määrittelee raportissa arvokkaan elämän siten, että “ihminen kokee terveellä tavalla oman arvokkuutensa, jonka pohjalta hän voi nähdä toisten ihmisten vastaavan arvokkuuden – lopulta kaikki kulttuuriset ja sukupolvirajat ylittäen maailmanlaajuisesti ja myös tulevien sukupolvien suhteen.”
Tätä toteutettaisiin käytännössä uudistamalla hyvinvointivaltio, siirtymällä ekologiseen talouteen, ottamalla arvokkaan elämän ideologia osaksi koulujen kasvatustyötä, muuttamalla suomalaista johtamis- ja työkulttuuria sekä muuttamalla poliittista johtajuutta visionäärisempään suuntaan.
Himasen ja Castellsin ideat ovat hyviä. Mutta on aivan turha olettaa, että maailman nykyjohtajat jotenkin ihmeellisesti tulevat järkiinsä ja alkavat elämään näiden ideoitten mukaan. Meidän on puhdistettava valtiovallan pöytä kaikesta vanhassa, luotava uusi hallintosysteemi ja vasta sitten voimme edes toivoa, että uudet päättäjät adoptoivat yllä olevat arvot. On aika tehdä perusteellinen uudistus.
Jos elämme ahneuden, riiston, pahuuden ja itsekkyyden ehdoilla, meillä ei ole mitään mahdollisuutta arvokkaaseen elämään. Arvokas elämä vaatii arvokkaita tekoja. Ainoastaan hyvän arvomaailman omaava maa voi elää arvokkaan elämän. Kunnioittamalla hyviä arvoja nostamme Suomen itsetunnon korkealle, jolloin uskallamme rehdisti kulkea omaa polkuamme. Toimimme kansainvälisten lakien ja sopimusten mukaan, mutta katsomme myös omaa etuamme välittämättä liikaa siitä, mitä muut maat meistä ajattelevat. Kukaan ei kunnioita nöyristelevää maata, mutta kaikki kunnioittavat maata, joka kulkee omaa polkuaan rohkeasti ja varmana terveiden arvojen saattelemana.
Arvo-opetusta annetaan koko kansalle esikoulusta lähtien aina yliopistotasolle saakka. Kyse ei ole mistään uudesta asiasta, vaan vanhojen hyvien arvojen palauttamisesta takaisin elämäämme. Nämä ihmisyyden perusarvot olivat Suomen selkäranka 1980-luvulle asti, mutta sen jälkeen ne ovat vähitellen peittyneet kulutushysterian, itsekkyyden ja ahneuden alle.
Eräs valtion toteuttama arvotutkimus osoitti, että mitä selkeämmät periaatteet ovat, sitä helpompaa on myös niiden mukainen toiminta Jos periaatteita ei ymmärretä eikä sisäistetä, ei virkamiesten toimintakaan voi niihin perustua. Selkeät arvot ja pelisäännöt sekä selkeä seuraus, jos arvoja ei noudateta. Kun arvot ohjaavat toimintaa ja ne on sisäistetty, toiminta täyttää korkean eettisen tason.
Kulttuurillinen arvokartta
Sosiaalipsykologi Shalom H. Schwartz1 on ensimmäinen arvotutkija, joka onnistui kehittämään empiirisesti testattavissa olevan universaalin, eri kulttuureissa pätevän arvoteorian. Hänen keskeinen oivalluksensa oli, että arvot liittyvät toisiinsa ollen joko toisiaan täydentäviä tai keskenään konfliktissa. Yksi hänen teorioistaan käsittelee kulttuurisia arvo-orientaatioita. Teoria koostuu seitsemästä arvosta ja niiden suhteita kuvaavasta kulttuurisesta arvokartasta.
Tutki oheista karttaa ja mieti, miksi eri maat ovat kartalla siellä missä ovat ja miten niiden johto ja uskonto vaikuttavat niiden sijaintiin. Juurtuneisuutta, hierarkiaa ja hallintaa käytetään usein keinoina, jotta valtaa pitävät tahot pysyvät vallassa. Monet kulttuurilliset ja uskonnolliset asenteet ja arvot ovat myös vallan välineitä.
Suomi sijoittuu muiden Pohjoismaiden ja useiden Euroopan maiden kanssa kulttuuristen arvojen maailmankartalla tasa-arvoa puolustavaan, älyllistä autonomiaa ja harmoniaa korostavaan länsieurooppalaiseen arvoyhteisöön. Länsimaissa yksilöä ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan eri tavoin kuin Kaukoidän tai Afrikan maissa, joissa yksilö on useimmiten alistetussa asemassa.
(Klikkaa kuvaa isommaksi.)
Suomen paikka kartalla ei ole staattinen, vaan voimme siirtää sitä asennekoulutuksella mihin suuntaan haluamme. Suomessa vallitsee jo nyt hyvä arvomaailma, joten sen kehittäminen vieläkin paremmaksi on paljon helpompaa kuin se olisi monessa muussa maassa.
Arvojen DNA
Miten eri poliittiset puolueet korjaisivat esimerkiksi nuorisohuliganismin? Suomen Kuvalehdessä olleessa artikkelissa kirjoitettiin osuvasti: Kuripuolue puhuu häiriköstä. Ymmärryspuolue puhuu lapsesta. Toinen näkee ongelmanuorissa häirikön, pennun, räkänokan, nillittäjän. Toinen taas lapsen, kasvukivun, oireilun, murrosiän. Tämä yksinkertainen esimerkki osoittaa hyvin, miten erilaiset aatteet ja asenteet vaikuttavat tapoihin ratkaista ongelmia ja hallita. Näemme maailman aina omien arvojemme kautta, oli sitten kyse yksilöstä, puolueesta tai valtiosta.
Asenteemme arkisiin asioihin, kuten muotiin, musiikkimakuun tai ruokailutottumuksiin, saattavat muuttua nopeasti, mutta kulttuurilliset asennemuutokset vievät paljon kauemmin aikaa. Ne ovat kuin maan DNA, joka ei helpolla muutu. Mutta myös niitä voi muokata, etenkin jos muokkaaminen aloitetaan varhaislapsuudessa.
Perheensisäinen arvomaailma muokkaa lapsia. Tämä selittää osaltaan sen, miksi yrittäjien lapsista tulee usein myös yrittäjiä ja lääkäreiden lapsista lääkäreitä. Sama pätee yleensä tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden suhteen. Myös työttömyys, laiskuus, epäsosiaalisuus ja muut vastaavat asiat kumpuavat usein perheiden arvoista, aivan kuten ahkeruus, rehellisyys ja myönteisyys.
Arvoympyrä
Shalom H. Schwartzin yksilöiden arvoja käsittelevä teoria kiteyttää ihmisen arvomaailman kymmenen arvon muodostamaksi arvokehäksi. Tärkeä on oivaltaa, että arvojen vastakohdat ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Jos poliitikot ja maan hallitus ovat kiinnostuneita enemmän suoriutumisesta ja vallasta, he eivät voi samaan aikaan olla hyväntahtoisia ja universaalisia.
Arvojen motivaatiosisällöt
– Itseohjautuvuus on toiminnan ja ajattelun vapautta, omien päämäärien valintaa sekä uuden tutkimista ja luomista.
– Virikkeisyys on jännityksen ja uuden etsimistä sekä halua kohdata haasteita.
– Hedonismi on mielihyvän ja nautintojen etsimistä sekä itsensä hemmottelua.
– Suoriutuminen on henkilökohtaisen menestyksen tavoittelua, oman kulttuurin arvostamia standardeja noudattaen.
– Valta on muiden ihmisten ja resurssien hallintaa sekä yhteiskunnallisen arvostuksen ja statuksen kunnioitusta.
– Turvallisuus on yhteiskunnan, lähipiirin ja oman elämän tasaisuutta ja harmonista jatkuvuutta.
– Yhdenmukaisuus on pidättäytymistä teoista ja mieltymyksistä, jotka voivat häiritä muita tai sotia yhteisöä koskevia odotuksia tai normeja vastaan.
– Perinteillä tarkoitetaan kulttuurin tai uskonnon edellyttämien tapojen noudattamista, kunnioitusta, hyväksymistä ja näihin sitoutumista.
– Hyväntahtoisuus on lähipiiriin kuuluvien ihmisten hyvinvoinnin edistämistä ja etusijalle asettamista.
– Universalismi on myös muiden kuin omaan lähipiiriin kuuluvien ihmisten sekä luonnon hyvinvointitarpeiden ymmärtämistä, arvostusta, suvaitsemista ja suojelua.
Missä kohtaa arvoympyrää on Suomen politiikkojen arvomaailma tällä hetkellä? Millaisia olisivat politiikkojen päätökset, jos ne perustuisivat itsensä ylittämiseen? Millainen maa Suomi olisi silloin? Missä kohtaa ympyrää sinä ja perheesi olette? Millaiset arvot ohjaavat yritystä jossa työskentelet?
Olemme suuressa murroksessa
Juuri nyt nuorten ja vanhempien arvomaailmat ovat etääntymässä toisistaan yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Nykynuorison arvomaailma muokkautuu pitkälti netin ja median kautta, kun vanhemmalla polvella se muokkautui koulun, kodin ja uskonnon kautta.
Perheinstituutio on läpikäymässä muutosta. Ihmiset elävät yhä pitempään yksin, syntyvyys laskee ja parisuhteet ja homoseksuaalisuuteen suhtautuminen ovat muutoksen kierteessä. Koulu on kilpailua ja suorittamista jo esikoulusta lähtien. Pääuskonnot ovat menettämässä merkityksensä, uusia uskontoja ja elämäntapoja syntyy lisää. Kaikki ne traditiot jotka antoivat meille identiteetin ja turvallisuuden tunteen – koti, koulu, työ, kirkko ja yhteiskunta – ovat käymässä läpi suurta henkistä ja fyysistä muutosta.
Vanhojen traditioiden muuttumisessa ja häviämisessä ei sinänsä ole mitään pahaa. Niiden pitääkin muuttua ajan mukana. Mutta se, mitä on tulossa tilalle, huolestuttaa. Narsistinen yksilöllisyys, ahneus, julkisuuden tarve, rahanhimo, vallanhalu, iso ego ja kaikki minulle ja heti -mentaliteetti ajavat kaiken vanhan yli. Niistä on tullut tämän päivän uusi traditio ja arvomaailma. Näitä arvoja me opetamme lapsillemme. Lähes kaikki vanhat perusarvot – kohteliaisuus, vanhojen ihmisten kunnioitus, toisista huolehtiminen, oikeudenmukaisuus, kohtuus, ahkeruus, rehtiys, rehellisyys – ovat katoamassa. Tämä takia koko yhteiskunta on hukassa ja voi pahoin. Jos arvomaailma ei ole terve, miten muuten voisi ollakaan?
Mitä sinä haluat luoda?
Millaisen esimerkin sinä annat arvoistasi lapsillesi ja ympäristöllesi oman käytöksesi kautta? Opetatko omalla esimerkilläsi hyviä vai huonoja arvoja? Ovatko sinun oma sekä perheesi terveys ja henkinen ja fyysinen hyvinvointi sinulle tärkeitä? Syötkö roskaruokaa, tupakoitko, käytätkö huumeita tai juotko liikaa? Otatko liikaa velkaa ja tuhlaat rahasi turhaan tavaraan? Oletko muotivillitysten ja muodin orja? Jätätkö kaupassa tavaroita minne sattuu? Heitätkö roskia maahan? Oletko itsekäs, röyhkeä ja töykeä?
Jopa mitättömiltä tuntuvat arvot ovat tärkeitä. Olemme kokonaisvaltaisia: pienetkin tekomme heijastuvat kaikkialle elämässämme. Jos roskaamme luontoa, silloin emme pidä myöskään huolta itsestämme ja omasta elinympäristöstämme. Jos emme kunnioita muiden omaisuutta, emme kunnioita omaa omaisuuttamme. Jos emme välitä omasta terveydestämme, emme välitä lastemme terveydestä.
On aika palata takaisin terveisiin arvoihin ja luoda uusi hallintomalli, jossa hallitus toimii taustalla yhteiskunnan tukipilarina ja yksilö voi itse hallita omaa elämäänsä. Yksilön, yritysten ja hallituksen hyvä tukevat käsi kädessä koko yhteiskunnan hyvää.
Arvot ohjaavat valintojamme. Arvot luovat tulevaisuutemme. Tämän päivän arvovalintasi rakentavat sinun, perheesi ja koko maan tulevaisuuden.
Kun arvomaailmamme muuttuu, maailmamme muuttuu!
*****
ARVOKOULUTUS
Voidaksemme luoda hyviin arvoihin perustuvan maan, kansalaisten on omaksuttava uusi arvomaailma. Etenkin lapset on koulutettava heti pienestä lähtien elämään uusien arvojen mukaan. Mitä nuorempana lasten kouluttaminen alkaa, sitä tehokkaampaa se on. Arvokoulutus alkaa esikoulusta jatkuen aina yliopistotasolle saakka. Valtaosan arvoista lapset oppivat perheeltään. Siksi myös vanhemmilla on suuri vastuu lapsien hyvästä arvopohjasta.
Uskonnot sekä aatteet kuten kommunismi ovat säilyneet pitkälti siksi että ihmiset on kasvatettu niihin. Esimerkiksi Pohjois-Koreassa lapset opetetaan vihaamaan länsimaita systemaattisella aivopesulla heti tarhasta lähtien. Suomessa luterilaisuus on pysynyt hengissä lähinnä koulujen uskonnonopetuksen ansiosta. Koulua voi käyttää joko hyvään tarkoitukseen tai kansan kontrolloimiseen. UAD-yhteiskunnassa lapsiin vaikutetaan myönteisessä kasvattavassa mielessä.
Uusi opetusmateriaali
Ensimmäiseksi on suunniteltava uusi arvokoulutusohjelma joka yhdistetään nykyiseen koulutusohjelmaan. Opetusmateriaali voisi sisältää mm. seuraavia asioita: hyvä arvomaailma, vahva omanarvontunto ja itsevarmuus, itsetuntemus, toisten auttaminen, vastuu itsestä ja yhteiskunnasta, esiintymistaito, luovuus, suvaitsevaisuus, terve isänmaallisuus, oma henkinen ja fyysinen terveys, murrosiän ongelmat, tasa-arvo, vapauden vaaliminen, oikeudenmukaisuus ja avarakatseisuus. Näin nuoret oppivat näkemään asiat myös toisten kannalta ja heistä kasvaa hyvän omanarvontunnon omaavia, suvaitsevaisia ja empaattisia kansalaisia, jotka pyrkivät teoillaan kunnioittamaan hyviä arvoja. Tällainen henkilö viihtyy koulussa ja siten haluaa oppia uutta, kehittää itseään ja kasvaa siksi parhaaksi henkilöksi joka hän voi olla. Opettamalla näitä elämänhallintataitoja tervehdytämme samalla koko koululaitoksen.
Millainen sinun elämäsi olisi ollut, jos sinulla olisi ollut hyvä omanarvontunto ja olisit ollut itsevarma? Jos olisit ollut luova ja vapaa esiintymiskammosta ja ujoudesta? Jos olisit omannut hyvät sosiaaliset taidot? Jos olisit uskaltanut kulkea omaa polkuasi? Jos olisit saanut opiskella ja työskennellä sillä alalla, joka on lähellä sydäntäsi? Jos olisit luottanut itseesi ja siihen että elämä kantaa?
Jos meille olisi opetettu noita asioita, monet olisivat välttäneet alkoholin ja huumeiden haitat. Paljon vähemmän nuoria olisi ajautunut jengeihin ja joutunut rikollisuuskierteeseen. He olisivat löytäneet työn joka on heidän intohimonsa. He olisivat nyt normaaleja, menestyneitä kansalaisia ja melko varmasti myös fyysisesti ja henkisesti terveempiä. Yhden jos toisenkin suomalaisen elämä olisi taatusti antoisampaa ja myös materiaalisesti parempaa jos kouluissa olisi opetettu enemmän elämänhallintaa.
Arvot ovat tärkeä osa myös fyysistä terveyttä. Jos meille opetettaisiin aivan pienestä pitäen arvostamaan terveyttämme, olisimme taatusti paljon terveempiä. Kun arvostaa itseään ja terveyttään, silloin ei syö roskaruokaa eikä ehdoin tahdoin tuhoa terveyttään liialla alkoholilla, tupakalla tai muilla huonoilla elintavoilla.
Hyvän omanarvontunnon omaava ihminen ei ajaudu rikolliseksi, sosiaalipummiksi tai pitkäaikaistyöttömäksi, vaan hän korjaa suuntaa ennen kuin ongelmat riistäytyvät käsistä. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa nuoret eivät oireile eikä siellä ole juurikaan pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä, jotka viettävät iltansa lähiöbaareissa murheitaan olueen hukuttamassa.
Kun ihmiset huomaavat, että hyvät arvot omaavilla ihmisillä ja yrityksillä menee paremmin, kaikki kiinnostuvat niistä. Pakottamalla ihmiset eivät ryhdy kohentamaan omaa elämää, mutta menestys ja hyvä elämä vetävät puoleensa kaikkia kuin mesi mehiläisiä.
Hallinnon henkilöstön kouluttaminen
Yhteiskuntatieteiden koulutusta yliopistoissa tulee parantaa niin että niistä valmistuu UAD-yhteiskunnan vaatimukset täyttäviä henkilöitä. Yksi tärkeä osa koulutusta tulee luonnollisesti olemaan uusien arvojen opetus.
Koulutuksen kautta pääsemme eroon poliittisista tai suhteilla hankituista pesteistä. Koulutus vähentää myös aatteellisuutta. Aatteet sokaisevat, jolloin päättäjät eivät pysty näkemään maan parasta. Aatteiden vangit eivät suostu kompromisseihin, joita hallituksessa joutuu aina tekemään.
UAD-malli ei tarkoita sitä, että hallituksessa työskentelevillä henkilöillä ei saisi olla omia aatteita tai uskonnollista vakaumusta. UAD-mallissa virkamiehet koulutetaan niin että he eivät anna niiden vaikuttaa päätöksentekoon. Järkevät henkilöt ymmärtävät, että voidaksemme rakentaa vahvan ja menestyvän Suomen, kaikkien on puhalleltava yhteen hiileen ja jätettävä aatteet ja uskonnot narikkaan.
Aivan kuten pelastuslaitokselle hakeutuvat töihin ne henkilöt, joille tuon ammatin arvot ja työ ovat tärkeitä, samoin UAD-koulutus tulee vetämään puoleensa sellaisia henkilöitä, joilla on hyvä arvomaailma ja jotka todella haluavat pyyteettömästi työskennellä Suomen hyväksi. Koulutuksen aikana jyvät erottuvat akanoista ja pinnalle nousee kerma, josta kehittyy aikanaan maan korkein johto.
Toiveajattelua?
Arvokoulutus saattaa kuulostaa toiveajattelulta. Elämme nykyään erittäin raadollisessa yhteiskunnassa, jossa kunnioitetaan röyhkeyttä, menestymistä hinnalla millä tahansa, rikkaita ja kuuluisia henkilöitä. Olemme oppineet raadollisuuden. Mutta aivan kuten olemme oppineet raadollisiksi, voimme myös poisoppia siitä. Voimme oppia elämään terveiden arvojen mukaan.
On täysin mahdollista luoda uudenlainen, hyville perusarvoille pohjautuva yhteiskunta unohtamatta sitä, että myös yritysten on menestyttävä ja että raha pitää maailman pyörimässä. Voimme luoda yhteiskunnan, jossa kansa pitää huolta yhteiskunnasta ja yhteiskunta pitää huolta kansasta.
Elämämme yksilöinä ja yhteisönä on aina asenteidemme ja arvojemme summa. Oikeanlaisella koulutuksella voimme muuttaa kansan arvomaailmaan parempaan suuntaan, ja kehittää hyvinvoivan ja menestyvän yhteiskunnan.
*Schwartz, Shalom H.: Kulttuuriset arvo-orientaatiot: Kansallisten erojen luonne ja seuraukset. Limor kustannus 2011.
